Äitienpäiväetkoilua

Huomenna on äitienpäivä! Me ollaan kerrankin oltu vähän etuajassa ja muistettu mummua jo viime viikonloppuna, kun nähtiin. Kääräistiin pakettiin Eeva Kilven runokokoelma, nilkkasukat ja kynsikkäät.

Sukkien ja kynsikkäiden kirjava lanka on viisivuotiaan värjärin käsialaa.

 Värjäyshommia pesuhuoneessa.

Kuvan alempi vyyhti on lapsen värjäämä, loppuväreistä roiskin vielä tuon ylemmän vyyhdin.

Störsselimössö! :D 

Valepalmikkoresorit on luonnonvalkoista seiskaveikkaa. 

40 silmukkaa ja puikot nro 3. 

Hyvää äitienpäivää kaikille äidille ja mummuille! <3

Ps. Olen juuri liittynyt instagramin ihmeelliseen maailmaan, 

käsityöaiheinen tili löytyy nimellä:

mun_puuhanurkka

Äidille ja tyttärelle

Kaikkien jouluähkyisten ihmisotusten suureksi iloksi ja riemuksi läväytän kuvat näistä joulunpunaisista henkeni tuotoksista (Huom. ei sisällä tonttuja).

Joulukiiruhissa en tietenkään merkannut mihinkään muistiin silmukkamääriä tai muita ohjeita, mutta äkkiseltään kuvasta laskettuna tyttövauvan tumpuissa on 20 silmukkaa ja sukissa aloituksessa 24 silmukkaa. Puikkoina saattoi olla neloset, ken tietää (Pukki tietää, pukki tietää). 

Joulu näköjään deletoi kivasti kaikki tiedostot. 

Lankana asusteissa on  itselleni uusi ja miellyttävä tuttavuus, Adlibriksen Felting Wool, joka on 100% pehmoista villaa. Kaksi kerää riitti juuri ja juuri näihin kaikkiin, paitsi myssyn nyöreihin, jotka kudoin valkoisesta seiskaveikasta.

Äidin lapaset tein samoilla silmukkamäärillä kuin aiemmin kaksinkertaisesta Lettlopista tekemäni Lovikkaat. Vähän kaposet ovat, ens kerralla jokunen silmukka leveyttä lisää. 

Uudenvuodenlupauksena, tällä puheella ja kunniasanalla, tungen käsityöpussin vakiovarusteeksi muistiinpanovihon. Ehkä myös kynän. Eri asia tuleeko vihkoon kirjoitettua mitään, mutta ainakin mahdollisuus on olemassa. Lupaan muistuttaa itseäni myös siitä, että joka kerta kun mieleeni hiipii ilmiselvä toteamus: Kyllähän mä nyt tämän muistan!, niin ei, et muista. Sen jälkeen kun olen työn laskenut käsistäni, langanpätkät päätellyt ja innokkaana kieputellut puikoille silmukat uutta neulomusta varten, kaikki entinen on mielestäni pyyhkiytynyt. Sama ilmiö on havaittavissa myös muilla elämän osa-alueilla. Hupsista.

Hyvää uutta vuotta! Eihän sitä tiedä onko se hyvä, mutta ainakin uusi. 

Lovikka & Lopapeysa (Lapanen ja villapusero)

 Tuorein ja järjestyksessään toinen hyppysistäni valmistunut villapusero aikuiselle, sekä pääbisneksen kylkiäisenä syntyneet lovikka-lapaset!

Villapaidan ohje löytyy kirjasta Islantilaisia neuleita (malli: Riddari). 

S-kokoiseen puseroon kului Lettlopi-lankaa karvan alle 500g.

Vaikken teekään käsitöitä kello kaulassa, summailin mielenkiinnon vuoksi yhteen villapaidan valmistumiseen kulunutta aikaa. Kahdesta viikonlopusta ja muutamasta arki-illasta hupeni pusakan kimpussa askarteluun suunnilleen viikon työtunnit, eli 38 tuntia, vartti ja kikyt! 

Ylijäämälangasta tein vielä puseroon kanssa mätsäävät Lovikka-lapaset. 

Jostain syystä en ole tullut tehneeksi tällä mallilla lapasia koskaan aiemmin, mutta innostuin näistä ja tein nyt kokeeksi muutamat lisää, niistä luvassa kuvia myöhemmin. 

Lovikka-lapaset: 

(naisen koko)

Lanka: 2 kerää (á 50g) Lettlopi (kaksinkertaisena)

Puikot: nro 5

28 silmukkaa

1 kerros oikeaa

7 kerrosta nurjaa

24 kerrosta oikeaa

25. kierroksella neulo peukaloa varten silmukat apulangalle

vasen: 1. puikko (5 silmukkaa)

oikea: 4. puikko (5 silmukkaa)

n.20 kerrosta oikeaa

leveä nauhakavennus

Peukalo:
Poimi silmukat (n.13)
Kavenna parin kierroksen jälkeen yksi silmukka pois (jää 12)
neulo 6-7 cm ja tee kavennukset/päättely.

Viimeistely: 

Käsinpesu (30 c) villapesuaineella tai marseillesaippualla, 

viimeiseen huuhteluun loraus etikkaa. 

Kuivaus pyyhkeeseen rullaten, jonka jälkeen muotoilu ja tasokuivaus. 

Lopuksi kirjailu, lankojen letitys ja hevosenhäntäsolmu

(lisää tarvittaessa muutama lisälanka, niin letistä tulee paksumpi)

Lovikka-lapasten tarina juontaa juurensa 1800-luvun lopun Ruotsiin, Lovikan kylään, jossa metsätyömiehen vaimo Erika Aittomaa kutoi lapasia myyntiin ansaitakseen lisätienestiä ja pitääkseen perheensä leivänsyrjässä kiinni. Hahtuvalangasta tai muusta löyhäkierteisestä villasta valmistetut lovikat huovutetaan ja harjataan/karstataan pörröisiksi. (Lähde: Punomo) 

Nyt rapistelemaan joulupapereita, pätkimään teipinpaloja ja käärimään viimeisiä lahjoja piiloon paketteihin. 

Jännittävää joulunodotusta. <3 

Välipäivähulinat

Lomapäivälorvailun euroopanmestari täällä hei!
Viimeinen viikko on pyörinyt varsin kivuttomasti lukemisen, käsitöiden, lepäilyn ympärillä.
Kaikkea paitsi rankkaa.

Mutta juuh, taas jotakin valmista ja pääteltyä...

Nilkkamallin raitasukat tein kirpparilta ostetusta ohuen ohuesta sukkalangasta (75% villa, 25% polyamidi). Paketista päätellen lanka on alunperin ollut myynnissä Lidlissä, joten ei mitään käsitystä (saati suuria odotuksia), mitä sukille tapahtuu pesussa ja mikä näiden kestävyys käytössä tulee olemaan. :D

Tykkään kohdistaa raitalankasukkien värit kohilleen ulkonäkoseikkojen lisäksi myös siitä syystä, ettei toista sukkaa kutoessa tarvitse laskea kerroksia, vaan kantapään, kavennukset ym. voi tehdä tietyn värin kohdalla. Tästä 50g kerästä riitti lankaa molempiin sukkiin ja lankanöttösessä on kaikki, mitä jäi yli. 

Yksi Klompelompen Tora-panta lisää.

Piirakkalapaset aloitin ehkä vuosi tai pari sitten mummulassa, ja jäivät silloin kesken. Taannoisella vierailulla kotipuolessa muistin keskeneräiset lapaset, ja uudella innolla tein ne valmiiksi.

Lapasissa ei ole aloitusresoria, vaan ne alkavat suoraan kuvioneuleesta.

Aukkopeukalo, kolomosen puikot ja seittemän velijestä.

Ensimmäistä kertaa kokeilin tehdä kantapään jälkikäteen.

 Kudoin kantapään kohdalla puolet silmukoista eri väriselle langalle, ja jatkoin sen jälkeen kuvioneuletta "ihan vaan sukkana". 

Lopuksi purin langanpätkän pois, poimin silmukat ja tein kantapäähän leveän nauhakavennuksen. Hieman on muoto vielä hakusassa, mutta mukavasti se jalka sukkaan sujahti, eikä kinnaa mistään.

Taidan tehdä toistekin. Tai ainakin vielä kerran, koska tältä kaverilta puuttuu pari. 

Sukka valmistui viimeyön pimeydessä viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan aikana, joka on nähtävillä YleAreenassa. En ole nähnyt uusinta Tuntematon-elokuvaa, joten sarja piti kyllä tiiviisti otteessaan ensimmäisestä jaksosta viimeiseen. Tykkäsin ohjauksesta, tykkäsin näyttelijöistä, jopa Hirviniemestä, jonka sopivuutta tällaiseen elokuvaan epäilin. 

Kertakaikkiaan kovia aikoja, poikia ja naisia! 

Respect. 

Hyvää uutta vuotta!

Ystävänpäivän etkoilua

Iloista ystävänpäivän aattoa! <3 

Viimeinen pari putkahti uunista ulos, pitkästä aikaa jotain muuta kuin sukkaa!

Kämmekkäät ystävälle

Lanka: Drops Fabel Print (901 Candy) n.40 g

Puikot: 2,5 mm (puiset 13 cm)

60 silmukkaa

Aloitusresori: 3 oikein, 1 nurin

Yläosan resori: 2 oikein, 1 nurin

Aukkopeukalo: 8 silmukkaa odottamaan hakaneulaan, luo 8 uutta silmukkaa

Poimi 8+4+8+4 silmukkaa (24) ja kavenna ennen resoria (2 oikein, 1 nurin) 6 silmukkaa pois = 18 s

Kuvausalustan virkaa toimittaa  Lapuan kankureiden Terva-saunatakki, jonka nappasin kylppäristä takapihan ulkoilmastudioon kontrastiksi, kun sinertävä hanki vääristi värit päin prinkkalaa. Sain tuon ihanuuden joulun alla työnanantajalta kiitoslahjaksi kymmenvuotisesta työsuhteesta kaupungin palveluksessa.

Kääräisin riemunkirjavat kämmekkäät pakettiin ja annoin ne ystävänpäivälahjaksi työpaikkamme pirtsakalle kanslistille. Jo vain kelpaa sihteerikön hakata näppäimistöä silloinkin, kun ikkunantiivisteet falskaa, lattian rajassa käy veto ja ilmaistointilaitteista  puskee veret seisauttava vinkka!