Välipäivähulinat

Lomapäivälorvailun euroopanmestari täällä hei!
Viimeinen viikko on pyörinyt varsin kivuttomasti lukemisen, käsitöiden, lepäilyn ympärillä.
Kaikkea paitsi rankkaa.

Mutta juuh, taas jotakin valmista ja pääteltyä...

Nilkkamallin raitasukat tein kirpparilta ostetusta ohuen ohuesta sukkalangasta (75% villa, 25% polyamidi). Paketista päätellen lanka on alunperin ollut myynnissä Lidlissä, joten ei mitään käsitystä (saati suuria odotuksia), mitä sukille tapahtuu pesussa ja mikä näiden kestävyys käytössä tulee olemaan. :D

Tykkään kohdistaa raitalankasukkien värit kohilleen ulkonäkoseikkojen lisäksi myös siitä syystä, ettei toista sukkaa kutoessa tarvitse laskea kerroksia, vaan kantapään, kavennukset ym. voi tehdä tietyn värin kohdalla. Tästä 50g kerästä riitti lankaa molempiin sukkiin ja lankanöttösessä on kaikki, mitä jäi yli. 

Yksi Klompelompen Tora-panta lisää.

Piirakkalapaset aloitin ehkä vuosi tai pari sitten mummulassa, ja jäivät silloin kesken. Taannoisella vierailulla kotipuolessa muistin keskeneräiset lapaset, ja uudella innolla tein ne valmiiksi.

Lapasissa ei ole aloitusresoria, vaan ne alkavat suoraan kuvioneuleesta.

Aukkopeukalo, kolomosen puikot ja seittemän velijestä.

Ensimmäistä kertaa kokeilin tehdä kantapään jälkikäteen.

 Kudoin kantapään kohdalla puolet silmukoista eri väriselle langalle, ja jatkoin sen jälkeen kuvioneuletta "ihan vaan sukkana". 

Lopuksi purin langanpätkän pois, poimin silmukat ja tein kantapäähän leveän nauhakavennuksen. Hieman on muoto vielä hakusassa, mutta mukavasti se jalka sukkaan sujahti, eikä kinnaa mistään.

Taidan tehdä toistekin. Tai ainakin vielä kerran, koska tältä kaverilta puuttuu pari. 

Sukka valmistui viimeyön pimeydessä viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan aikana, joka on nähtävillä YleAreenassa. En ole nähnyt uusinta Tuntematon-elokuvaa, joten sarja piti kyllä tiiviisti otteessaan ensimmäisestä jaksosta viimeiseen. Tykkäsin ohjauksesta, tykkäsin näyttelijöistä, jopa Hirviniemestä, jonka sopivuutta tällaiseen elokuvaan epäilin. 

Kertakaikkiaan kovia aikoja, poikia ja naisia! 

Respect. 

Hyvää uutta vuotta!

Villatakki ja villahousut vauvalle

Ähkyinen ja täyteläinen joulutervehdys! 

Erinäisillä jouluherkuilla täytetty vatsalaukku huutaa samarinia, suoli laksatiivia ja konvehtirasian ananakset yksinäisyyttä. Täytynee pikapuolin aloittaa vieroitushoito rasvasta ja sokerista, ja siirtyä pienin pienin askelein kohti autuaampia metsästysmaita kevyempiä ruokalajeja... Huhhuh!

Mutta juuh, olimme joulunvietossa mummulassa. Kersti pohti kovasti, pelkääköhän yksivuotias serkkupoika Hugo joulupukkia. Itse ei kuulemma pelännyt, vaan aikoi mennä reippaasti pukkia piiloon! Erittäin toimiva taktiikka! 

Mutta juuh, pukki kävi, lapset itki, paketit jaettiin ja muuta perussettii.

Aiemmassa tekstissä mainituksi tulleen Hugon joulupakettiin kääräisin tämän merinovillaisen asun. 

Joskus kannattaa puikata sivuun tutulta ja turvalliselta sukka-osastolta, ja kokeilla jotain ihan muuta ja itselle uutta. Virkattu kastemekko oli ensimmäinen isompikokoinen hyppysistäni valmistunut vaatekappale, jonka jälkeen korkeahkohko kynnys hypätä haastavampien ja uudenlaisten neuletöiden kimppuun on hieman madaltunut. 

Ohjeet Kullanmuru-villatakkiin ja Go'Klompen-housuihin löytyy kirjasta:

 Klompelompe, ihania neuleita lapsille

Housujen lanka: Drops Baby Merino

Villatakin lanka: Drops Merino Extra Fine

Villahousujen kuvio on alkuperäisestä ohjeesta poiketen helmineuletta. Ohjeen mukainen vyötäröresori vaikutti melko joustavalta, joten pujotin siihen vielä nyörin, jolla saa kiristettyä pöksyt hoikan pojan kainaloihin. (Tämän kun olisin tiennyt, olisin tehnyt kunnollisen nyörikujan *2 oikein yhteen, langankierto*, toista yhden kierroksen ajan.)

Molemmat neuleet on tehty yhtenä kappaleena ylhäältä alaspäin. 

Tein hihansuihin ja lahkeisiin pitemmästi resoria kääntö- ja kasvunvaraksi. :) 

Ruskeat, ilmeisesti kookospähkinän kuoresta valmistetut napit tilasin Wishiltä. 

Sopeva! <3

Otettiin jätkänpätkästä 1-vuotiskuvat uusissa kuteissa. Ihanan omahyväistä. 

(Kaulahuivi on kaupasta).

Saatiin kuvaussessioon koomisia piirteitä, kun lainattiin rekvisiitaksi velipojan "SuloVilen"-pipoa. :D

Jee, it's hard to be a tonttumies!

Neulottu panta Klompelompen ohjeella

Istuskelin sohvalla luomassa silmukoita ja tiiraamassa neuleohjetta. 

Kersti hyppeli olohuoneeseen ja puuhailuni nähdessään uteli:

-Mitä sä äiti teet?

-Semmoista pantaa. 

-Aijahas, kenen koiralle? 

Eipä tullut koiralle kaulapantaa, vaan muksulle merinovillainen kupolinlämmitin.

"Toran panta"-ohje löytyy kirjasta Klompelompe, ihania neuleita lapsille.

Alkuperäisestä ohjeesta poiketen käytin puolta numeroa pienempiä puikkoja (3,5). Langaksi valitsin Adlibriksen alesta DROPSin Merino Extra Fine:n, joka vastaa ominaisuuksiltaan ohjeen Sandness Merinoull-lankaa. Yksi 50 gramman kerä riittää helposti pantaan ja nyöriin.

Vaaleanpunainen ja alemmissa kuvissa näkyvä luonnonvalkoinen neuletakki, sukkikset ja mekko ovat kirppikseltä. Sylikissan Kersti on saanut synttärilahjaksi tädiltään.

  

Panta on pehmeää ja kutittamatonta 100% merinovillaa. Ohje on 4-10 vuotiaalle lapselle, joten se on hivenen reilu tämän 3,5 vuotiaan mallin päähän. Tarkoitus olisi tehdä vielä saman sarjan kaulurit, ja kääriä sen jälkeen setit pienten ystävien joulupaketteihin. 

Mukava tehdä välillä tällaisia pieniä nopeitä käsitöitä, jotka valmistuvat yhdeltä istumalta telkkaria katsellessa. Alkuun pääsemisen jälkeen työ ei vaadi juuri enempää keskittymistä kuin tavallisen resorin neulominen. Yhden pannan tekemiseen kului aikaa vähän alle pari tuntia.