Näytetään tekstit, joissa on tunniste mukavuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mukavuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Mööbelivalssia


 Edellisesssä postauksessa mainitsinkin, että juhannussiivojen sivutuotteena sijoittelin torpan huonekalut uusiin paikkoihin (alkuperäisen järjestyksen näet täältä). Kuisti on eristämätöntä tilaa, jonka lämpötila vaihtelee samaan tahtiin ulkolämpötilan kanssa, joten nukutaan ja oleskellaan kylminä iltoina "tuvan puolella".

 
Keinutuoli ja ompelukonepöytä loikkasivat kynnyksen yli tupaan. Vintiltä löytyi paloiteltu valkoinen sängynraato, jonka kasasin kokoon. Ei nyt mikään helmi menneiltä vuosikymmeniltä, mutta ajaa asemansa. Kamarin toinen sänky on levitettävä laveripeti, joten täällä mahtuu yöpymään kolme aikuisen kokoista ja yksi vuodevaatelaatikkoon mahtuva tyyppi. (Kuvanottohetkellä Kersti porskuttaa päikkäreitä tuolla laatikossa, jonka nostin sängylle siivouksen ajaksi.)




Porstaa ja mäntysuopaa.


Iso ruokapöytä tuvassa oli meidän tarpeisiin ja elämäntyyliin hieman epäkäytännöllinen, sillä aika harvoin tarvitaan ruokailutilaa kuudelle sisätiloissa. Siirsin ison pöydän kuistille ja toin sieltä tilalle pienen sievän pöytäryhmän tuoleineen ja torpan entisen emännän "morsiussängyn", jolloin saatiin lisää oleskelu ja löhöilytilaa tuvan puolelle.




Voi apua tuota himmeliä, sopii kivasti juhannukseen. 
Mä oon jotenkin ignoorannut koko höskän mun näkökentästä, nyt vasta huomaan sen tästä kuvasta. :D





 Tässä kuva kuistin keittiönurkkauksesta, jota EI OLE siivottu kuvausta varten. Miten mulla aina räjähtää tollee. :D Irvistelevä mäntylipasto on muuten myös kamarista ulos kannettu ja odottelee nyt korjausta/loppusijoituspaikkaa tuossa ulko-oven pielessä.



 Kesäkuisti! <3
Joskus olis ihana löytää tuohon oikeasti vanha pirtin pöytä penkkeineen. Nykyinen pöytäryhmä on kuitenkin tosi tukeva ja se on maalattu saman väriseksi muiden huonekalujen ja väliovien kanssa, joten se on mun makuun ihan nätti ja käytännöllinen.


Kirpparilta löysin kauniin valoverhon (eurolla!), jota mallailin hyttysverkoksi oviaukon suulle. Täytyy vielä ommella verhoon tankokuja ja pätkäistä verhotangosta sopivan kokoinen pätkä ja kiinnittää hökötys oviaukon yläpuolelle.



 Ja sitten loppuun vielä nostalgiapläjäys:


Mäntysuopa-syreeni on sellainen tuoksumix, joka tuo mieleen leikkimökin siivouspäivän. joka elää mun mielessä yhtenä rakkaimpana kesämuistona. 
Nyt on Maijulla vähän isompi leikkimökki, jossa kikkailla ja kokkailla. 

Aurinkoista heinäkuuta!

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Terassikauden avajaiset





Eipä vissiin mikä kevät! Kuka muistaa koska viimeks on ollu näin upee toukokuu? Vuoden kotona olo ja tää jatkuva chillailu on saanut mut sen verran eufoorisen tilaan, etten enää edes erota hyvää tai huonoa säätä toisistaan: eipä taida olla montaakaan päivää, jolloin oltais jätetty ulkoilut väliin huonon sään vuoksi. 

Mun kesä alkaa siitä, kun tarkenen juoda aamukahvit ja lukaista lehden ulkona yöpaitasillaan. Naapuritkin osaavat jo odottaa kevään korvilla terassille ilmestyvää viehkeää luontokappaletta ja merkkailevat kevätseurantalomakkeisiinsa vuosi toisensa jälkeen samoilla huudeilla pesivää kottaraista nähdyksi. 

Ai niin joo. Yks pieni juttu: Eihän taaperon äiti PYSTY eikä KERKEE juomaan kahvia 
a. rauhassa 
b.kuumana 
c.ikinä

Näin ne jotkut hurjat väittää.

Kesäaamufiilistely on itelle sen verran pyhä rituaali, että sen onnistumiseksi piti kehitellä jotain millä saan myös muksun viihtymään ja pysymään paikoillaan sillä aikaa kun relaxoidun. 
Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki. 

 

Kävin hakemassa rautakaupasta värkkiä, junttasin kiinnityskoukut terassin kattopalkkeihin ja virittelin vauvakeinun asemiin.

(Ihan paska idea.) 



Samaan hikeen nakkelin puutarhakalusteet ja muut roippeet ympäri permantoa, pesin etuterassin, kuljetuskaluston ja yhden ulkoistetun räsymaton. Kerstillä kului aika keinuessa ja aadeehoodeekohtauksen saanutta mutsia seuraillessa. Keinun sijainti on muuten jo suunnitteluvaiheessa huomioitu niin, että yletyn terassin reunalla istuskellessani antamaan lisää vauhtia peppua nostamatta. Vimoosempäälle! 


 Tadaa: Tästä kesä voi alkaa! 
Muksulle korppu käteen, keinulle vauhtia ja iloiset vilkutukset töihin lähteville naapureille.
... ja tähän loppuun nostalgianurkka julkaisee vielä muutaman otoksen viime kesältä...

Neiti B on kerännyt kohtuullisen määrän matskuu ja vartta sitten viime kuvausten. :D

Mukavaa kesää just sulle.

maanantai 2. marraskuuta 2015

Hiljaista iltaa.

 "Illan varjoon himmeään..."



Hiljainen tupa.
Pieni nukahti yöunille. Isommankin lapsen huoneen oven alta loistava valo sammui.

Mukava elämänvaihe. 
Kersti on vielä niin pieni ettei osaa ja Viivi niin iso ettei enää simppaile iltaisin
pissattaa-janottaa-pelottaa-vieläyksisatu-ensaaunta -sessioilla.

Illat on mun.



Iltarusko Nurmonjoen varrelta.