lauantai 16. kesäkuuta 2018

Kiikun kaakun kukkaset




Kesäkukkaosastolta terve!

Istuttelin kesäkuun alun tietämillä tähän rivitalon pihalle kesäkukkia purkkeihin ja amppeleihin. Ihan vaan sillee muutaman. Tuvan nurkalle ilmestynyt ja alati kasvava kukkapurkkirykelmä oli herättänyt huomiota naapurustossa... Torpalle lähtöä tekevistä ruusupuskista sekä istutusta odottelevista ja hautausmaalle vietävistä kesäkukista koostuva lähtevän ja saapuvan tavaran asema vaikutti sen verran epäilyttävältä, että naapurin poika oli kysynyt äidiltään: 
"Onks Maiju perustanut kukkakaupan?" 




Lohenpunainen ruusupegonia, hopeaköynnös ja maahumala pääsivät sinkkisoikkoon ovensuuhun. . Maalasin kalkkimaalilla pienen kukka-jakkaran istutuksen alle, niin köynnökset eivät makaa pitkin pituuttaan terassin laudoituksella. 

Samaa ruusubegoniaa ja lisäksi hopealehteä laitoin äidin mukaan mummun ja papan haudalle vietäväksi.



En tiedä mikä näitä äitienpäiväksi ostettuja orvokkeja vaivaa, kun malttavat kukkia kauniisti aina vain, vaikka kesä on pitkällä! Normaalisti orvokki alkaa kutakuinkin istutuksen jälkeisellä viikolla kasvattaa puolen metrin mittaista ruoskaa, jonka päässä nuokkuu epätoivoisesti elämänsyrjästä kiinni pitäviä avaudunko-enköavaudu-älävaanmulleavaudu -tyyppisiä kukintoja.



tuoksupielikki

Meidän taloyhtiön raja-aidan virkaa toimittaneet unkarinsyreenipensaat pyyhkäistiin eräänä kevätpäivänä matalaksi parin äkkiäreän perheenäidin toimesta (nevöhööd). Syreenit ovat kasvaneet kymmenen vuotta melko vallattomasti ja naapuritontin suurten puiden varjostamina, ja nyt kun uusi omakotitaloasukas pätkäytti suuret männyt nurin, ajateltiin mekin silipaista puskat matalaksi ja antaa niille uusi tsänssi kasvaa tasaisemmaksi pöheiköksi.

Niin ja että mitenkä tämä tarina liittyy kuvan kukkaan? 
No katoppaköh sillä lailla, että pakkohan se oli saada jotain kompensaatiota katkaisuhoidon myötä menetettyyn syreenintuoksuun! Tuoksupielikin aromi muistuttaa aika tavalla syreeniä, ja onnistuu siten paikkaamaan toistaiseksi puuttuvaa kesäistä aistiärsykettä.




Parvekelaatikoihin istutin neilikkaa, valkoista lobeliaa ja murattia.


Aina kun katon tätä istutusta, mulle tulee mieleen koululaisten silmillä roikkuva heittotukka. :D 

Parin viikon lomailulla ei siis ole vielä ollut täydellistä työstä irtaantumisen vaikutusta. 



Kersti valitsi itselleen ja isosiskolleen pinkkejä ja violetteja petunioita, jotka tungettiin yksissä tuumin valkoiseen peltiruukkuun ja pohjastaan auki narahtaneeseen kastelukannuun. Hong Kongista typykkä bongasi vielä vaalenpunaisen pelargonian, jota kantoi sylissään niin intensiivisesti koko kauppareissun ajan, että tuskin malttoi nostaa kassalla "piipattavaksi".

Haettiin takapihan metsästä käpyjä ja laitettiin niitä ruukkujen pohjalle salaojitukseksi, niin juuret eivät märkäne. 

 

Otsikon "Kiikun kaakun kukkaset" -kipale on soinut viehättävänä korvakärpäsenä useammin kuin tarve vaatii ja lääkäri määrää. Se listautuu top kymppiin kaikista lapsuuden automatkoilla soitetuista biiseistä, joita kolmen kasetin valikoima piti sisällään: Lea Lavenin hitit, Mikko Alatalon lastenlaulut ja Jope Ruonansuun huumorihumppa. 

Tässä sinunkin riesaksesi riemuksesi kertosäe viimeiseksi mainitun artistin kipaleesta, 
evripaadi lets gou:

"Niin kukkii kiikun kaakun kukkaset
Sinä kun annoit rukkaset
Kuinka pärjään pakkaset?
Kuka parsii sukkaset?
Suuret surut sydämen
Rikkaruohot rakkauden
Jälkeen vuosien pitkien 
Minä kitkin itkien

Kiikun kaakun kukkaset
Sinä kun annoit rukkaset
Kuinka pärjään pakkaset?
Kuka parsii sukkaset?
Prinssi uljas satumaan
Jälleen joutuu katumaan
Näinkö käy kun rakastuu
Aina ruusut lakastuu"

Siitäpä sitten! Jos ei ollut tuttu biisi, niin kuuntelepas Youtubesta. Takuu ja alleviivaus, että jää kerralla mieleen (eikä lähde sieltä koskaan pois).

Hauskaa lauantai-ehtoota! <3



12 kommenttia:

  1. Ihanat istutukset. Kiitos illan nauruista! ;)

    VastaaPoista
  2. Enpä ihmettele lainkaan naapurin pojan epäilyä kukkakaupasta. Komeita purkkirivistöjä kukkineen katsoessa voisi todellakin luulla, että kysymyksessä on vähintäänkin valekukkakauppiaan piha.
    Hienoa illan, viikonlopun ja kesäkuun jatkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon joskus vitsaillut, että tärkein taito elämässä on olla vakuuttava, silloinkin (ja juuri silloin), kun on ihan pihalla! :D Tällä kertaa vakuuttava valekukkakauppias... Mukavaa juhannusviikkoa myös sinulle!

      Poista
  3. Haha, jopa on nättiä ja kukkientäyteistä! <3

    VastaaPoista
  4. Hienot väriyhdistelmät ! Eikä minun tarvinnut mennä Youtubeen, ihan kiitettävästi korvissa mato rellestää ilmankin, Hmph !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, onks meill yhteiset traumat? Vertaistukiryhmää pystyyn nyt!!! :D

      Poista
  5. Tämä sun blogi on vain niin hauska, ihan huippu kirjoittamisen taito. :) Kiitos tästä ja hyvää kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, kiva jos olen onnistunut levittämään enemmän hyvää mieltä kuin huonoa tuulta. <3

      Poista
  6. Voihan heittotukka! Voin niin kuvitella sen tuohn myös! :D Ihania asetelmia, kyllä kelpais vaikka kukkakauppa avatakin.

    VastaaPoista