torstai 7. tammikuuta 2016

DIY: Perunapainetut valokuvakansion kannet



kankaanpainanta, kankaan painaminen

Saanko vielä  julkaista yhden joululahja-aiheisen postauksen, saanko pliide? 
Loppiaisen kunniaksi, vielä kerran pojat! 
Valokuvakansion kannet made by me.

Ihan jokaisesta työvaiheessa en innostuksissani hoksannut ottaa kuvaa. 8 kk ikäinen ompelu- ja silitysapurikaan ei osaa (vielä) käyttää kameraa, mutta tässäpä nämä pääpiirteittäin:


Päällystin kolme valokuvakansiota itse painetulla kankaalla. Käytin työhön vanhaa valkoista lakanakangasta, jonka olen ostanut joskus kirpparilta. Vanha puuvilla on huomattavasti laadukkaampaa ja napakampaa kuin kangaskaupoissa myytävät ohuet lirput. Kankaanpainantaan kierrätyskangas sopii erinomaisesti myös siksi, ettei sitä tarvitse pestä etukäteen. Jos käyttää kaupan kangasta, se on aina pestävä ennen käyttöä, sillä väri ei tartu kunnolla kankaassa olevien käsittelyaineiden vuoksi. 
Kivat mustasivuiset kansiot ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta.

perunaleima, peruna leimasin


Hahmottelin halkaistuun perunaan salmiakkikuvion. Tämän voi tehdä viivottimen kanssa kieli keskellä suuta, tai niinku mä, että hutkasee vaan rennosti vapaalla kädellä. Seuraavaksi otin puukon käteen ja perunan toiseen, ja vuoleskelin reunat veks. Sitten vain kokeilemaan! 

Käytin painantaan mustaa kangasväriä ja värin levittämiseen pientä pensseliä. Kannattaa testata leimaa ensin paperiin ja mielellään vielä hukkapalakankaaseen, niin huomaa, milloin väriä on sopivasti. Itse jouduin vähän tasoittamaan kuvion pintaa, kun ensimmäisellä leikkauskerralla se oli jäänyt hieman epätasaiseksi.




Leikkasin, tai oikeastaan revin kankaasta sopivan kokoiset palat reiluilla saumavaroilla. (Vanhat lakanakankaat todella repeytyvät suoraan.) En aloittanut kuvioita aivan kankaan reunasta, vaan jätin reunaan viivottimen leveyden verran valkoista.



Painoin ensin pystyrivin, jonka jälkeen taitoin kankaan vastakkaisen reunan kuviota kohti, ja merkitsin kankaan keskikohdan, jotta saisin kuviot mahdollisimman suoraan linjaan.


Merkkailujen jälkeen sovittelin vielä toisen suorareunaisen lakanan "viivottimeksi" keskimmäisen kuvion alareunaan ja leimailin perunalla vastakkaista reunaa kohti.


On se suora! Kuva vain vähän vääristää ja tekee mutkaa! :D
Pysty- ja vaakalinjojen mukaan oli helppo lähteä täyttämään kangas kuvioilla. 


kankaan painaminen

 Valmista pintaa...



 Silitin kankaan ensin nurjalta puolelta ja sen jälkeen oikealta harsokankaan läpi. Silittäminen on tärkeää, jos kankaasta haluaa pesunkestävän (tässä työssä ei nyt niin oleellista). Kannattaa kuljettaa rautaa hitaasti työn päällä, että väri lämpenee ja tarttuu kunnolla kankaaseen.

Lisäksi silitin kuviokankaan nurjalle puolelle kansion kokoisen tukikankaan (työvaiheesta ei kuvaa). 



Leikkasin myös valkoisesta kankaasta palat päällisen sisäpuoliksi. Huolittelin reunan pikapaltteella (=silitettävä liimakangas, erittäin hyvä esim. verhojen lyhentämiseen) ja asettelin (&kiinnitin nuppineuloilla) palat ompelua varten oikeat puolet vastakkain.


Kalsarimamma ja henk.koht.assistentti. <3

 Ompelin ensin kolme (yhden lyhyen ja kaksi pitkää) sivua kiinni toisiinsa. Jätin toisen lyhyen sivun vielä ompelematta, jolloin pystyin vielä sovittamaan kansiota ja hienosäätämään sen kokoa.


 Leikkasin ylimääräiset saumavarat ja siistin nurkat. Ompelin vielä nurkkiin "lisävahvistukset" kulman suuntaisesti ennen niiden leikkaamista.



Siistin keskikohdan taitoksia pikapaltteella.


Eka kappale valmiina sovitukseen!




Nimikirjaimet painoin erilliseen kangaspalaan kirjainleimasimilla. Myös siinä käytiin silitettävää tukikangasta kankaan alla, ja nimen kiinnitin siististi työhön tutuksi tulleella kaverilla: pikapaltteella!


Ja tässä kaikki yhes koos. Yks, kaks, koli.



Lievä aloittelijan munkki!  
Vaikka tein kuvion ensimmäisestä käteen sattuneesta randomperunasta, salmiakkikuviot täsmäsivät prikulleen pienemmän kansion mittoihin: viisi salmiakkia pystyyn, seitsemän vaakaan. Lisäksi kansion "selkään" tuli kokonainen pystyrivikuvio! Jaa miten niin perfektionistin unelma! Isomman kansion kanssa ei käynyt ihan niin hyvä tuuri. Siihen onnistuin kuitenkin saamaan ehjän salmiakkirivistön selkämykseen.



kangasvärit, kankaan painaminen perunalla

Kansioiden tekeminen oli valtavan hauskaa! 

Koneompelu on itelle vieras laji, jota olen opetellut vasta nyt äitiysloman aikana. Kolmannella luokalla suoritetun ompelukoneajokortti ja muutaman peruskouluvuoden puukäsityötuntien pohjalta ei tule vaadittua itseltään liikoja. :D

4 kommenttia:

  1. Hienoja! Ei vaan sopis mulle tommonen tuusaus.. Mutta assistentin voisin kaapata tänne heti! <3

    VastaaPoista
  2. Onpa todella hienot! Ja perunaleimasin on kyllä hyvä idea, etenkin kun leimasimet tuppaa maksamaan niin paljon :)

    VastaaPoista
  3. Wau, todella hienoja! Täytyypä itsekin lähteä perunaostoksille :)

    VastaaPoista