maanantai 23. huhtikuuta 2018

Synttärikemut makkarateemalla


Kersti täytti pari viikkoa sitten kolme vuotta. En ole aimminkaan juhlien järjestämisestä stressiä repinyt, ja nyt kun tässä on ollut vähän kaikenlaista säpinää pitkin kevättä, ajattelin vetäistä synttärit simppeliäkin simppelimmällä linjalla.
Alussa oli suunnitelma.
Perjantaina naapurikemut, lauantaina kummit. 

A. Siivoan
B. Käyn kaupassa
C. Leivon kakun

Viikko aikaa. Heleppo homma. Nou probs.

Maanantai: Kerstillä oksennustauti.
Tiistai: Kersti kunnossa. Äidillä oksennustauti.
Keskiviikko: Äidillä välikuolemapäivä. Kersti hoidossa.
Torstai: Joukkue täysilukuinen. Kersti hoitoon. Äiti töihin. Viivin kuskaus harrastukseen. 
Äiti iltatöihin (Kersti mukaan).

Perjantaiaamun ideaalitilanne:

A. Kämppä siisti. POMMI!
B. Kauppa-asiat hoidettu. JÄÄKAAPISSA VALO.
C. Kakku leivottu. NIIN MIKÄ?

Blan B:

Hajaantuminen: töihin, kouluun, hoitoon. 

Töistä kauppaan. Kersti kotiin. Tytöt ulos. Äiti sisään. Pikasiivous. Tytöt sisään. Plimplom. Vieraat sisään. Kas näin se käy!



Näillä resursseilla saa aikaan tällaista! :D

Onnittelulaulun saattelemana ja vieraiden tikahtuessa nauruun ojensin Kerstille upean, hopeatarjottimelle kyhätyn luomuksen!


NyrRillataan! 



Jumo-kokoinen pallogrilli on keväinen kirppislöytö, 10€!


Oheistilpehööriä kylykeen ja ääntä kohti.


Juhlahumusta haltiotunut fleece-asuun sonnustautunut synttärisankaritar ehti hotkaista ekan makkaran, ennen kuin hitailla käyvä kuvaaja ehti asemiin. :D

Että semmoset teemasynttärit.

Mitä tästä opimme?
Ilman kakkua voi olla hauskaa! 
Ilman hauskaa voi olla tylsää. 

Loppujen lopuksi elämä perustuu valintoihin. Aina voi mennä sieltä, missä aita on matalin. ...tai voi tehdä niin kuin minä (suositeltu valinta), ja oikoa sieltä, missä aitaa ei ole koskaan ollutkaan.

Rennonletkeetä alkuviikkoa!

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Vähemmän valmista, enemmän kesken


Nyt on taas sellainen aika vuodesta, ettei käsitöiden saralla tahdo tulla valmista mistään. Hyvin aloitetuista ja vielä paremmin kesken jätetyistä töistä saisi puolestaan kyhättyä vaikka näyttelyn.

Näiden Niina Laitisen suunnittelemien Ystävänpäiväsukkien KAL (yhteisneulonta) alkoi jo tammikuussa ja sukkien deadline oli nimensä mukaisesti ystävänpäivänä. Miten meni noin niinku omasta mielestä, kun kantapäähän saakka kudotut sukat irvistelivät käsityökopan reunalla vielä pääsiäisenpyhinäkin...? Ei näin Maiju, ei näin.




Niinan ohjeesta poiketen muokkailin ja poistin joitakin kuvioita. Lisäksi paransin nilkan kohdalla istuvuutta tekemällä siihen pätkän resoria. Myös jalkaterässä piti kavennella silmukoita enemmän kuin Nalle-langalle suunnitellussa alkuperäisessä reseptissä määrättiin, joten se aiheutti semisti päänvaivaa kuvioiden suunnittelun osalta.



niina laitinen

Kirjoneule taiteenlajina on tuottanut suurta tuskaa ja ahdistusta, ja sitä on pitänyt harjoitella pitkään ja hartaasti, mutta pikkuhiljaa käsiala alkaa muokkaantua tasaisempaan suuntaan. Treeni on tuottanut toivottua tulosta! :D


Mukavaa ja aurinkoista alkavaa viikkoa!
 

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Kevät, vai mikäseoli


HiPHei, kevät ja sillee. Kipaistiin pääsiäisen pyhinä torpalla nuuskimassa nurkkia ja tsekkaamassa paikallista lumitilannetta... Luntahan oli täälläkin vuodenaikaan nähden varsin mojovasti, mutta räystäistä tippui vesi ja kuistille paistava aurinko lämmitti jo lupaavasti. Että äläpä hättäile,istu mättäälle, kyllä se kevät sieltä vielä tulloo.



Luonteenlaadulleni tyypilliseen tapaan unohdin lähtötutinassa lumilapion kotiin, mutta sain kivan kinttupolun aikaiseksi lippamaalla jalan alla pyörivää lumimuhjua syrjemmälle ison saavin avulla. Konstit on monet, sano kissa ku akalla pöytää pyyhki.


Hetken aikaa saa vielä iso keltainen kaveri killittää ja taivas roiskia vettä, ennen kuin pääsen  pihakallioille askartelemaan pallogrillin, sytytysnesteen ja kärkkäripaketin kanssa.








Tulevana viikonloppuna ollaan lähdössä Vantaalle. Mulla on siellä suunnilla koulutuskuvioita, majoituksesta ja lampaideni kaitsennasta vastaa jälleen kerran matkailupalvelu M&T, kiitos vain jo etukäteen!


Mikäli entiset merkit paikkansa pittää, palveluun saattaa sisältyä pieniä määriä *!#tuilua:

Oltiin jouluna siskon perheen kanssa yhtä aikaa porukoilla yötä, illansuussa arvottiin petipaikkoja ja levitettiin vällyjä.
Meidän äiti: Onkos sillä Maijulla jo peitto?
Minä (Maiju siis): Ei oo.
Matkailupalvelun jäsen M (siskoni): Ei se mitään tartte, se voi käpertyä itsesääliin!


Eli tällä puheella M, ottaisin sen muhkuraisen sohvapaikan heti siitä ison vetoisan ikkunan alta, kiitos! Näemme! <3



tiistai 13. helmikuuta 2018

Ystävänpäivän etkoilua

drops fabel print

Iloista ystävänpäivän aattoa! <3 

Viimeinen pari putkahti uunista ulos, pitkästä aikaa jotain muuta kuin sukkaa!



kämmekkäät


Kämmekkäät ystävälle

Lanka: Drops Fabel Print (901 Candy) n.40 g
Puikot: 2,5 mm (puiset 13 cm)

60 silmukkaa
Aloitusresori: 3 oikein, 1 nurin
Yläosan resori: 2 oikein, 1 nurin

Aukkopeukalo: 8 silmukkaa odottamaan hakaneulaan, luo 8 uutta silmukkaa
Poimi 8+4+8+4 silmukkaa (24) ja kavenna ennen resoria (2 oikein, 1 nurin) 6 silmukkaa pois = 18 s



Kuvausalustan virkaa toimittaa  Lapuan kankureiden Terva-saunatakki, jonka nappasin kylppäristä takapihan ulkoilmastudioon kontrastiksi, kun sinertävä hanki vääristi värit päin prinkkalaa. Sain tuon ihanuuden joulun alla työnanantajalta kiitoslahjaksi kymmenvuotisesta työsuhteesta kaupungin palveluksessa.



Kääräisin riemunkirjavat kämmekkäät pakettiin ja annoin ne ystävänpäivälahjaksi työpaikkamme pirtsakalle kanslistille. Jo vain kelpaa sihteerikön hakata näppäimistöä silloinkin, kun ikkunantiivisteet falskaa, lattian rajassa käy veto ja ilmaistointilaitteista  puskee veret seisauttava vinkka!

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Lankalöytö kirppikseltä!


Viime kerralla, kun poikkesin äSPeeäRrän lähikirppikselle etsimään (ja löytämään) lakanakangasta kastemekon alushametta varten, löytyi lahjoitustavaran joukosta puikonheiluttelijalle herkkua: neljä kerää Sandnes Garnin Silk Mohair lankoja!!

 Satuin kreivin aikaan apajille, sillä olin juuri kollaamassa nappilaatikkoa, kun myyjätär tuli lippaamaan täydennystä käsityötarvikeosaston hyllyihin ja lokeroihin. Minä tietysti kärppänä perään kerämään koriin parhaat päältä!


Esimerkiksi lankakauppa Titityy myy tätä lankaa 13,50€ hintaan, joten euro korkkaamattomasta kerästä ei ollut hinta eikä mikään! Yli viidenkympin langat maksoivat siis vain 4 €. 



Sandnes Garn Silk Mohair
 60 % kid mohair, 25 % silkki, 15 % villa


Nyt ei ole kuin yksi ongelma, eli mitäs tästä tekisin!? 

Pinterestiä selaillessa iski lähinnä runsauden pula, tälle langalle sopivia ihania ohjeita oli vaikka kuinka! Myös lankojen mukana tuli pitsihuivin ohje, mutta se ei ollut oikein minun tyylinen... Jonkinlaista huivi/pipo-settiä kuitenkin ajattelin, mahdollisesti yhdistettynä johonkin paksumpaan lankaan.

KokemuXii, idiXii, ehdotuXii???


 

maanantai 5. helmikuuta 2018

Virkattu kastemekko

kastemekko

Vietimme viikonloppuna suvun uusimman tulokkaan ristiäisjuhlaa.
Hyvissä ajoin syksyllä innokkuuden puuskissa aloitettu, kiireellisimimiltä töiltä ajoittain sivummalle siirretty tekele tuli valmiiksi määräpäivään mennessä, ja niinpä pieni ihminen sai kummitädiltä lahjaksi virkatun kastemekon.


 Peittoja (klik, klik and klik) lukuunottamatta tämä oli ensimmäinen vähän työläämpi ja vaativampi virkkaustyö. Ohjeen selkeydessä ei ollut moitteen sanaa, mutta jostain syystä sen tulkitseminen aiheutti kohtalaista kompurointia. Silmukkamäärien ja kuvion kohdistamisen kanssa sain taikinoida aika tavalla, ja luonnollisesti huomasin virheet aina pienellä viiveellä.... purkuhommia siis riitti. Alkutahmeuden ja usean uuden alun jälkeen virkkaaminen lähti kuitenkin sujumaan joutuisasti ja kuvion oppi nopeasti ulkoa.

Ohjeesta poiketen tein mekkoon pitkät hihat.




Hurautin ompelukoneella vanhasta Finlaysonin vauvalakanasta mekolle alushameen ja kiinnitin sen harsimalla vyötärönauhan paikkeille (saa helposti irrotettua pesua varten).
Alushameen helmaan olisi tarkoitus vielä kirjailla vauvan nimi ja syntymäaika valkoisella langalla. Glumps, tätä täytyy treenata!



Kastemekon helman pituuden sanotaan kuvastavan odotettavissa olevan kasvun määrää. Vähän jännittää, tuleeko jätkänpätkä aikuisena kiukuspäissään nappaamaan kummitätiä rinnuksista, kun ei pituus riitä vieläkään huvipuiston hurjimpiin. Ehkä se ei ylety (rinnuksiin).Toivotaan, että neuvolan kasvuennuste on valoisampi!




Ja se nimi: 
HUGO ILMARI! <3


maanantai 29. tammikuuta 2018

Klompelompe -neuleita koko perheelle



Klompelompe 2

Sain hetki sitten mukavaa postia Gummerukselta:

uusimman
Klompelompe- neuleohjekirjan!


Teos on toivottu jatko-osa 2016 julkaistulle kirjalle (Klompelompe -ihania neuleita lapsille), jonka kauniit neuleohjeet on suunnattu lähinnä vauvoille ja pikkulapsille. Tässä uudessa versiossa on vauvan vaatteiden ja asusteiden lisäksi ohjeita myös miehille, naisille ja isommille lapsille. 




Vaikka nykyään tulee hyödynnettyä paljon netistä saatavia ohjeita ja tutorial-videoita, on välillä mukava tehdä käsitöitä perinteisten kirjojen ja lehtien ohjeita seuraamalla.

Erityisesti näissä molemmissa Klompelompe-kirjoissa miellyttää paksuhkot mattapintaiset sivut, upeat kuvat ja väljästi kirjoitetut selkeät ohjeet ...ja se uuden kirjan tuoksu, never forget!





Kaikenkaikkiaan kirjan teksti ja ohjeet on käännetty norjalaisesta alkuperäisversiosta sujuvalle suomenkielelle. Hauskasti nimetyt Toffelitossut, Äijäpipo, Lellikkihousut, Jässikkäsortsit, Kehtolaulu-peite, Kuopus-villatakki ja Rönttöpipo kuulostavat siltä, kuin ne alunperinkin olisivat nimetty suomalaisittain.




Näiden kirjojen ohjeita varten tilasin Adlibrikseltä lisää Dropsin Baby Merinoa. Teen keskeneräiset työt (ystävänpäivävillasukat, kämmekkäät ja ristiäismekon viimeistelyn) loppuun, jonka jälkeen syöksyn oitis näiden herkkujen kimppuun!



Klompelompe, neuleita koko perheelle -kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta (Gummerus), kiitos!

(Toinen kirja ja langat hankittu omakustanteisesti)