keskiviikko 16. elokuuta 2017

Nice to meet you, ARKI!

 
Ollaan siirrytty loma-ajan rötväilystä koulu-, työ- ja päivähoitoarkeen. 
Viivi aloitti viidennen luokan, Kersti palasi samalle perhepäivähoitajalle ja minäkin löysin itseni tutusta työpaikasta.

Kauden aloitus on ollut vahvaa, niin kuin nyt parin kuukauden totaalielbailun jälkeen saattaa surkeampikin ennustaja aavistaa.

Maanantaina keräsin äitipisteet kotiin unohtamalla Viivin koululääkäritarkastuksen, jonne myös minut oli kutsuttu huoltajan ominaisuudessa. Hiippailimme vastaanotolle tyylikkäästi myöhässä -siis heti sen jälkeen kun rehtori oli kuuluttanut mut kesken tunnin keskusradion kautta opehuoneen ovelle, jossa Viivi odotteli mua niin kuin viime viikolla (silloin kun vielä muistin asian) oltiin sovittu.  (Olen siis töissä samassa koulussa, missä Viivi on koulussa, hulttioäidin kotikenttäetu). 

Tiistaina huomasin työpaikan pihaan kääntyessä, että kas kas, takapenkillä on jotain pientä, hupaisaa ja kaksivuotiasta, joka olisi pitänyt jättää matkan varrella sijaitsevaan hoitopaikkaan. Uukkari ja takaisin. 

Pienestä suhelluksesta huolimatta edessä siintää kevyt vuosi, kun jatkan viime syksyn tapaan joustavaa hoitovapaata ja teen lyhennettyä työpäivää. Tää on nyt se kuuluisa kevyt vuosi, joka piti olla jo viime vuonna. Silloinhan päädyin täyttämään vähentyneen työmäärän ja lisääntyneen vapaa-ajan muodostamaa tyhjiötä (HAH) opiskelemalla ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi (ja sitte het paljon simppelimpää hommaa, kuin mitä jäätävä nimi antaa olettaa) ja suorittamalla avoimessa yliopistossa kasvatustieteiden perusopintoja. Etenkin viime vuoden kevät oli vähän tiivis, mutta sitäkin antoisampi! Katoin Wikipediasta, että päätoiminen opiskelija suorittaa n.60 op vuodessa, joten oon tosi tyytyväinen näihin 43 opintopisteeseen, jotka haalin kasaan alle vuodessa lapsiperhe- ja työelämän ohessa (eikä kukaan huomaakaan niitä seitsemää puuttuvaa kasvatustieteen pinnaa, jotka jä(t)i(n) ähellettäväksi tälle syksylle).


Kerroin Kerstille, että hoitoon tulee kaksi uutta poikaa.
"Kivaa, mä voin leikkiä niillä!"

Ei lapseni. Ei näin.  :D

Mukavaa alkavaa syksyä!
 

perjantai 4. elokuuta 2017

Saunakamarin hyllyjen tuunaus



Torpan saunakamari on tehty vanhaan navettaan ja on yleistunnelmaltaan ihanan hämyinen ja viihtyisä, eikä rakenteiltaan vaadi remonttia. Jotain pientä tuunausta on siellä(kin) ajan oloon tarkoitus tehdä. 


Tällä kertaa heitin kuikkaa pyökinsävyisillä lattialaminaatinpalasilla, jotka oli naputeltu hyllylevyiksi kamarin nurkkaan.



Pihavaraston purkulautakasasta löytyi hyllylevyiksi sopivaa vanhaa harmaata seinälautaa.


Piti oikeen miettiä hetki, miks ihmeessä tuos kuvas on vesuri... Mut taisin "piirtää" sillä sahausmerkin laudan pintaan. :D 


Sole työmaa eikhä mikhän iliman rakennustarkastajaa. 


 

Nuovvaa.