Yksivuotissynttärijuhlat ja muistojen laatikko

Vietettiin pari viikonloppua sitten Kerstin yksivuotissynttäreitä.
Meidän suvun juhlat eivät ole olleet mitään valtavia muodollisia spektaakkeleita tai teemabileitä, enemminkin rentoja "verryttelyhousujuhlia" lähipiirin kesken, herkkuja syöden ja kahvia juoden.

Velipojan perheelle keittelin nakkikeiton.

Kahvipöydässä mussuteltiin:

Suklaaseepra hyydykekakkua

Fifty-sixty marjapiirakkaa 

Karjalanpiirakoita ja raejuustomunavoita

Keksejä

Vohveleita

Suklaaruis lastuja

Suolatikkuja

Karkkeja

Kerstin kummisetä(=mun veli) ei tykkää täytekakuista eikä se tunnu olevan kaikkien lastenkaan herkkua, joten leivoin synttäreille suklaisen hyydykekakun. Suklaaseeprakakusta ei tullut ihan niin näyttävä kuin alkuperäisessä ohjeessa. Valkoinen täyte ehti hieman hyytyä tummaa valmistaessa, joten se ei levinnyt niin kauniisti kuin tummempi täyte. Valmiin kakun koostumus oli kuitenkin tasainen, mutta omaan makuun ehkä vähän liiankin tummasuklainen. Täytyy kokeilla joskus tehdä kakku maitosuklaasta ja lisätä vain väriksi tummaa kaakaojauhetta. Niin ja ajoittaa täytteiden valmistus paremmin.

Tein pellillisen marjapiirakkaa, josta toisen puolen täytin mustikoilla ja toisen puolukoilla. Viivi askarteli coctail-tikuista ja kangasteipeistä pienet liput ja koristeli piirakanpalat vaniljakastikkeella ja tomusokerilla. Puolukkaleivoksissa on punainen lippu ja mustikkaleivoksissa sininen.

Siinäpä ne koristelut sitten olivatkin, ei muuta kuin valkoinen silitetty liina ja herkut pöytään, ja syömään. :D

 Jännän äärellä. "Kuku!" (Kuka sieltä tulee?)

 Jämäkkä maku.

Lahjaksi muistojen laatikko

Pyysin vierailta, että toisivat tulleessan jonkin muiston: valokuvan, esineen, tavaran tai minkä tahansa jutun, jonka Kersti saa lahjaksi 18-vuotissyntymäpäivillään. Muiston ei tarvinnut olla mikään arvokas tai rahalla hankittu, vaan jokin sellainen, joka kertoo lahjan saajasta tai antajasta. Laatikko täyttyi hauskoilla ja mielikuvituksekkailla esineillä, liikuttavin kaikista oli mun metsuri-isän kirjoittama kirje(!!!), jonka sisällöstä ei itsellä oo harmainta hajua.
Laatikko on vielä viimeistelyä vailla (lisään kuvan tähän postaukseen myöhemmin), mutta kun saan sen valmiiksi, teippaan boksin visusti kiinni ja jemmaan sen pariksi vuosikymmeneksi jonnekin vaatehuoneen perälle. Laatikon sisällöstä en ota kuvia, sillä haluan itsekin unohtaa ja yllättyä. :D

 Oletteko muut toteuttaneet tällaista ideaa?

Luin joskus jostain, että lapsen ristiäisiin oli koottu vastaavanlainen laatikko,
mutta ei se ole myöhäistä ykkössynttäreillekään. :)

Kirpparilta vanhaa Arabiaa

Sisäinen mummelini kusaisi laamahousuihin hunajaa, kun satuin löytämään viime viikon kirppukierrokselta läjän vanhaa Arabiaa, kuusi syvää ja neljä matalaa ruokalautasta. Keräsin joskus opiskeluaikoina tumman ruskeaa Teemaa, mutta olen ajan oloon kyllästynyt väriin ja varsinkin keittolautasten hankalaan muotoon. Mulla on ollut kauan hakusassa sopivan kokoiset ja näköiset lautaset arkikäyttöön, ja nyt löytyi varsinaiset herkut!

 Astiat ovat hyväkuntoisia, parissa syvässä lautasessa on pieni kopsu reunassa (näkyy alimmassa kuvassa), mutta ovat silti käyttökelpoisia. Mietin vähän, että hommaan näille kaveriksi valkoista Arcticaa, ne mätsäis kokonsa ja muotonsa puolesta hyvin yhteen näiden kanssa. Olis kiva saada kokoon 10 - 12 kpl setti molempia lautasia.

"Kyseessä on Kaj Franckin ja Kaarina Ahon 1952 Arabialle suunnittelemat B-mallin lautaset. Koriste on Raija Uosikkisen suunnittelema "Kullervo", joka on ollut tilauskoriste E. Ahlström Oy:lle ja sitä on valmistettu vain 23,5 cm ja 19,7 cm lautasina useissa eri väreissä vuosina 1970-71."

Netissä myynnissä olevilla lautasilla näytti olevan hintaa 15-20 € / kpl kunnosta riippuen. 

Mä maksoin kymmenestä lautasesta yhteensä 24 €.

Pitoon ja pesuun. 

Mitäs tykkäät? 



 

Iloista pääsiäistä!

Tulin toivottamaan pikaisesti mukavustuttavaa pääsiästä nyt kun noita neliveto kiskoo kauneusunia!

Täällä eteläpohjammaalla tosiaan virvotaan vasta nyt, muun suomen noidat ovat palkkansa saaneet jo palmusunnuntaina. Käytiin aamupäivästä virpomassa naapurustossa. Viivi lähti vielä laajemmalle kierrokselle kaverinsa kanssa ja me Kerstin kanssa jäätiin trullivahdeiksi kotiin.

Meinasin jo nyppiä höyhenet ja katkoa virpomisoksat kun säikähdin että pari kopsua saanut järjestelmäkamera oli hajonnut! Se ei suostunut tarkentamaan vaikka tein mitä, kaikki kuvat järjestään yhtä huttua (kolma ekaa kuvaa puhelimella otettuja). Mulla on ollut huonoa tuuria kodinkoneiden kanssa ja aattelin että nytkö tämäkin vehejes on laulunsa laulanut... mutta nyt kun tuossa tarkemmin rakkinetta pyörittelin, huomasin että automaattinen tarkennus -namiska oli vain siirtynyt vahingossa väärään asentoon. Eli toimii taas!

Kerstin saalis! Naapurit tiesivät odottaa pientä virpojaa varustautuen spesiaaliylläreillä: Pilttiä, vieteripupu ja pari palaa pääsiäislimppua, jota Kersti mussutti tohkeissaan pari päivää sitten kun poikettiin seinän takana kahvilla. Ihan huippujuttu. :)

Vaihtoehto virpomisvitsoille! 

Viivin kaverin äiti on töissä kukkakaupassa, ja tytöt lähtivät kiertelemään kylää kaupalta hommatut tulppaanit ja narsissit sekä perinteiset virpomisoksat kainalossa! Hauska idea virpoa kukilla, jos ei ehdi, jaksa tai halua askarrella pajunvitsoja. 

Nyt pitäis päättää mihin suuntaan tormataan lankalauantai-illan viettoon. Ajellaanko kotopuoleen vai rylläilläänkö näillä huudeilla kokkovalakeita bongaillen...? Hmp. 

Iloista pääsiäistä kaikille lukijoille! :)

Kevättää

Ollaan ulkoiltu ja lenkkeilty aivan mahtavissa ja varsin vaihtelevissa sääolosuhteissa! Mulle ei oo tyypillistä haikailla menneitä aikoja, mutta tiedän jo nyt, että mun tulee NIIIN ikävä tätä mahdollisuutta lähteä lenkille koska vaan sitten kun palaan takaisin töihin. Nyt on ihan mieletön draivi lenkkeillä, ja sitä paitsi ulkoilu on paras keino vältellä kotitöitä hyvällä omallatunnolla.

Pläräilin ulkona otettuja kuvia viimeisen kolmen viikon ajalta ja tein niistä kuvakollaaseja... kevät keikkuen tulevi! 

Käytiin kirmaamassa pikku rundi umpihangesssa ja voin kertoa että tuli hiki! Kyytiläinen otti kaiken ilon irti, paistetteli päivää pulkan kyydissä, kun vetojuhta rämpi upottavassa lumessa.

Reipas pari viikkoa sitten satoi yhden päivän aikana ihan tolkuton määrä lunta! Meidän taloyhtiössä tehdään pihatyöt omatoimisesti, traktori pyydetään jeesailemaan vain tilauksesta. Lumityöt on mun lempparihommaa, käsipelillä saa siistiä jälkeä ja hyvän treenin, kun taas iso kone rullaa nurmikotkin mennessään. :D Muutaman muun innokkaan ja joutilaan asukkaan kanssa putsattiin piha pieni pala kerrallaan, kola täyttyi lumesta metrin jälkeen. 

Meidän tuttavapariskunta, tai tarkemmin exnaapurit, rakentavat tupaa tuohon muutaman kilometrin päähän, on poijjat komiat systeemit tuloillaan! Käytiin kurkkaamassa työn etenenemistä, hakemassa raksapölyä Kerstin haalareihin ja kutsumassa itsemme tupareihin. :D

 Viimeisen viikon aikana aurinko on sulattanut tien pinnat, 

vaunut rullaa asvaltilla melkein itsestään!

Eka "kesäkelin" juoksulenkki vaunujen kanssa. (Sain vain SportTrackerin toimimaan! Ü)

Olin tosi iloisesti yllättynyt 8,2 km/h keskinopeudesta, vaikka tasoittelin sykkeitä kävelemällä kolme ylämäkeä. Olispa kiva pystyä juoksemaan jossain vaiheessa 10 km/h vauhdilla pitempiä lenkkejä.

Ei tää älykääpiöpuhelin ainakaan lenkkejä lyhennä: eilen kävelin vahingossa melkein 12 km kun kuuntelin Spotifysta hyvää musaa! Lenkille lähtö tosin ottaa aikaa ja on tarkkaa kuin teho-osaston potilaalla: ei mihinkään ilman "tippaletkuja" ja elintoimintoja mittaavia antureita. 

Hifi-hifi. Digi-digi. :D

Hiihtoloma: Tuolta se tuli, tuonne se meni ja tässä se tapahtu.

Tervehdys täältä eetterin ääreltä muutaman päivän blogihiljaisuuden jälkeen.

Nämä maalaistollot käväisivät hiihtolomalla Tampereella isomman pikkusiskon luona. Mukava reissu, joka tyypilliseen tapaan ei ihan mennyt purkkiin reissaamisen osalta. Sen verran suhinaa ja säätöä aiheutti junailu välillä Sjoki-Tampere, ettei tosissaan tartte lähteä ulkomaille sekoilemaan ilman henk. koht. avustajaa!

Suunnitelma:
- Bussilla Seinäjoen asemalle.
- Junalla Tampereelle.
- Tampereen asemalta bussilla perille kohteeseen.

Eikö näytä helepolta. Ois voinu olla!

Pakkasin Kerstin ja muut roippeet vaunuihin ja lähdettiin typsyjen (Viivin ja mun 10v. pikkusiskon) kanssa läheiselle pysäkille. Oltiin sen verran hyvissä ajoin, että päätettiin kävellä ajan kuluksi seuraavalle pysäkille... ja kuinka ollakaan, WuHuuuum, tunnin välein kulkeva paikallisbussi hurauttaa ohi!!! NöyYYYyY!! Tarkistin aikataulun, se ei heittänyt oman muistikuvan kanssa kuin kymmenen minuuttia... Oltais siis ehditty jos ei oltais lähdetty hortoilemaan ekalta pysäkiltä mihinkään. Lupaava alku. 

Onneksi junan lähtöön oli vielä puolitoistatuntia aikaa. Palattiin takaisin kotiin mietiskellen suunnitelma beetä, pysäytettiin pihasta starttaava naapuri, joka lupasi heittää meidät mun autolla asemalle heti kun on hakenut lapsen päivähoidosta. Päästiin ajoissa asemalle, oikeaan junaan ja jopa oikeaan vaunuun.

Tytöt, joita ei saa kuvata. :D 

(Tässä syy, miksi blogissa ei ole kovin paljon kuvia Viivistä. En julkaise kuvia ilman lupaa.)

 Toppahousuturistit Tampereella. Tarkkojen toimintaohjeiden perusteella osattiin hypätä oikeaan bussiin.

Päästiin perille kaikkine kimpsuinemme hissittömän kerrostalon kolmanteen kerrokseen. Saatiin onneksi apuja vastaanottokomitealta: kahdelta pikkukoiralta (tsemppihaukahduksia) ja siskon mieheltä (raakaa lihasvoimaa). Iltavuorossa töitä tekevä systeri oli jättänyt makoisat tervetuliaisyllärit keittiön pöydälle. :D

 Kääpiöpilsnerineitoset, joiden oikeita nimiä en ikinä muista. 

Naatti ja Niitti, 

Nyytti ja Natsa, 

Nynny ja Nitoja.

Nyyti ja Ninni.

Good Morning.

Aamupuurot tuolilla istuen niinku muutki poijjat.

Kuvia ei tullut kauheesti otettua, mutta

-syötiin karkkia

-syötiin pitsaa

-käytiin kylpylässä

-syötiin karkkia 

-pidettiin hauskaa

-käytiin kävelyllä

-syötiin jäätelöä

-syötiin

Matkustettiin -by to way- syksyllä hankkimillani sarjalipuilla, jotka kävivät molempiin suuntiin ja kaikkiin juniin. Poislähtöpäivä ja -aika oli vähän epäselvä, enkä siitä syystä tullut hommanneeksi paikkalippuja kuin vasta vähän ennen lähtöä. Sunnuntaiaamuna selvisi, että kaikki päivällä lähtevät junat olivat tupaten täynnä, joten päätettiin startata aamuysiltä lähtevään junaan, jossa tilaa oli vaikka kuinka paljon. Kamat kassiin, tytöt mukaan ja bussilla keskustaan! 

  

Sunnuntain aamukahvit Tampereen asemalla junaa odotellessa. 

Mitä kuvasta puuttuu? Huomaatko? Minä en.

Tai huomasin juu. 

Kaksi minuuttia ennen junan lähtöä. 

TURVAKAUKALO!!!

Jaa niin jäikö se siskon autoon.

Khyyyyllä!

Kyllä voi ihiminen olla homepää. 

Sattumoisin siskolla alkoi loma ja sattumoisin hän oli menossa meidän vanhempien luokse ja sattumoisin tuli käymään samalla reissulla täällä ja sattumoisin toi tullessaan turvakaukalon.

Mä tartten tukihenkilön. Anyone?

31 päivän kyykkyhaaste

Motivire haastaa suomalaiset kyykkimään kuukauden ajan. 

Lihaskuntoharjoittelu on ollut itsellä viime aikoina melko vähäistä, ja ajattelin ottaa tästä vähän mallia ja vauhtia kotijumppailuun!

Motiviren nettisivuilta löytyy hyvät ohjevideot kyykkyjen tekemiseen. 

Kokeilin äsken istua kyykyssä ohjeen mukaiset pari minuuttia, ja ai jumankekka miten teki imelää...! Kokeile itse! 

Ajattelin sisällyttää osan harjoituksista vaunulenkkien yhteyteen, vaunuista saa hyvän tuen esim. askelkyykkyjen tekemiseen.

Huomenna repee levikset!

...ja jos ei kyykyt houkuttele, heitän sulle toisenlaisen haasteen:

 Ootko mukana? :D

Ällöttävän ihana rotanliiska

 

Katoppakö taas tuli luistettua oleellisista hommista keskittymällä vuoden ensimmäisen turhakekäsityön piperrykseen. Eilisen illan ja tämän aamun tuherruksen aikaansannoksena kuvottavan söpö rotanliiskakirjanmerkki!

Virkkasin rotan pers'tuntumalla ilman ohjetta Pinterestistä löytyneen kuvan perusteella. Alkuperäinen kirjanmerkki näyttäis olevan puuvillalangasta, mutta iteltä löyty sopivat värit villalankalaatikosta... ja rotasta tuli ehkä just siks vielä vähän etovampi! Siimahännän kudoin samalla tekniikalla kuin vauvanmyssyn nyörin: aloitin neljällä silmukalla ja kaventelin siitä ensin kolmeen ja lopuksi kahteen silmukkaan.

Kauhee vai ihku, hä?
 Mulle ihan sama, päätä sä.

Jälkihuomautus: Englanninkieliset ohjeet ja hyvät kuvat työvaiheista löytyvät täältä.
Noin se OLIS PITÄNYT tehdä. :D