maanantai 19. kesäkuuta 2017

Kukka ja kuus muuta



Ollaan käyty torpalla pari-kolme kertaa viikossa ja tuntuu tosi mukavalta, kun paikka näyttää joka kerta vähän erilaiselta: jostain on ilmestynyt uutta kukkaa, versoa, puskaa ja rönsyä. Ollaan joka reissulla  kuopsuteltu pihamaata, istutettu kesäkukkia, kiskottu enimpiä rikkaruohoja ja muita roitamia, ja raivattu tilaa ja valoa sellaisille lajeille, jotka olis ilo säilyttää. 


Työmaan johtaja, hortonomian tohtori, kasvitieteiden erikoisasiantuntija ja luonto-illan puhelinvastaaja Kersti.


Kerstin kanssa istutettiin toukokuussa pari pussillista kukkasipuleita ruukkuihin. Väläppäsin sitten istutuksia forecan ennusteiden perusteella joko kuistille suojaan tai pihalle valoon, lämpöön ja sateeseen.
 



Ulkovarastosta löytyi sopivia ruukkuja ja muita astioita kotoa peräloosteriin heitettyjen soikkojen lisäksi.

 






Pihalle laitoin ruukkuneilikkaa, laventelia ja hopeaputousta, sisälle vaalenapunaista pelargoniaa. 

Saatiin tuparilahjaksi mansikka, joka otti itteensä parista hellepäivästä. Viime kertaisen käynnin jälkeen tilanne on kuitenkin piristymässä ja saatiin saaliiksi jo yksi pieni, aavistuksen homehtunut mansikka. 
Kah kummää hiffasin, että tuollanen solmittu naruamppeli (kirppikseltä 1€) soveltuu myös ulkokäyttöön.


Torpan takaseinustalla kasvaa kauniina mättäinä satiaisia vai mitä ne oli.


Mun satavuotiaassa omppupuussa kasvaa MILIJOONA tuoretta oksaa, mutta vastaavasti kukkia saa katella. Tässä niistä se toinen.


 Eksä tiedä ku mä oon? 
Tälle sais etsiä nimen. Isohko mätäs. 


Jotain kivikkokasvia.


Toukokuussa istuteista sipulipussien sisällöistä lähti kasvamaan kaikki Gladiulukset, mutta vain kaksi pionia. Jälkimmäiset taisivat kärsiä kylmästä ja märästä alkukesästä.

 
Violettia syreeniä ja vuorenkilpeä...



...metsämansikkaa ja leinikkiä. 




Revin torpan aurinkoiselta seinustalta juurineen irti siinä kasvaneen koivun, pari pihlajaa, marjapensaan ja nokkosia. Ei onneksi ihan toivoton urakka, sillä kalliota vasten oli helppo nostella lapiolla maata ja kangottaa juurakot irti. Koivun takaa löytyi myös pieni kämäänen JUHANNUSRUUSU (josta en tietenkään hoksannut ottaa kuvaa), jonka yritin pelastaa irrottamalla sen juuret koivun ja pihlajien juurten seasta. Mrs Sinn veikkasi jonkin edellisen postauksen kommentissa, että pihamaalta löytynee juhannusruusu ja syreeni, olit oikeassa! :D




Kasarmin torppa sunnuntaina 19.6. klo 00.32.


Kävin hakemassa paikallisesta puutarhasta pionin ja kuunliljan, jotka istutin aurinkoiselle seinustalle juhannusruusun, gladiolusten ja niiden kahden pionin kanssa. Polokasin maahan myös aiemmin kirpparilta mukaan tarttuneet liljat ja taponlehden, vaikkakin jälkimmäisen siirrän myöhemmin varjoisampaan paikkaan kasvamaan, kunhan saan varjopenkkiin tilaa.

Kuvien perusteella kasvun ja muutokset hahmottaa paremmin kuin mitä oman pään mielikuvakapasiteetin muistikortille mahtuu. Kävin torpalla ensimmäisen kerran huhtikuussa, kun kaikki oli vielä ruskeaa ja harmaata, joten niihin kuviin verrattuna ero on melkoinen.

Mukavaa kesäkuuta!

13 kommenttia:

  1. Kiitos ihanasta, huumoripitoisesta päivityksestä. Kerstin on niin luontevasti kaikessa mukana. Meille ei myöskään tule paljoakaan omenoita, vaikka puumme ovat nuorempia. Eipähän tarvitse syksyllä säilöä niitä. Jos olet kohtuullisen matkan päässä meiltä, voisin syysistukseen tai ensi kevään antaa meiltä perennojen alkuja. Hyvää kesän jatkoa teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain puutarhurilta, samalta jolta hain kukat, hyvät ohjeet omenapuun leikkaamiseen, että alkais tuottamaan satoa oksien sijaan. Täytynee varmaan ensi talvell kaataa pari puutakin omenapuun läheltä, niin se saisi paremmin valoa ja tilaa.

      Kiitos, otan mielelläni vastaan perennan alkuja. Suosin monivuotisia kasveja, ja tuntuu mukavalta kerätä puutarhaan kukkia ja kasveja, joihin liittyy joku tarina tai ihminen. Laitatko Kirsti mulle vaikka sähköpostilla tarkemmin missä päin asutte, niin katsotaan osuuko reitin varrelle. :) Kivoja kesäpäiviä sinulle myös! <3

      Poista
  2. Kirjoitat kuvatekstissä että Torppa on Kasarmin torppa. Tiedät varmaan Törnävällä nk. aurinkotalon (S-marketin vieressä), jota on korjannut ja edelleen korjaa nuori pariskunta. Talo on vissiin myös kuulunut aikanaan Kasarmille - onko torppasi samaa "manttaalia "? Blogi on nimellä Östermyran aurinko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Torpan historian vaiheet tiedän pääpiirteittäin, mutta paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia on varmasti selvitettävänä.. Jossain kohtaa olis tarkoitus omistaa yks postaus torpan historiikille, mutta menee varmaan syssymmälle. Torppa on siirretty aikoinaan riistanvartijan torpaksi Wasatjärnan omistamille kalastus- ja metsämaile, ja myöhemmin siinä on majaillut Kasarmi-niminen torppari. Tiedän blogin ja talon Törnävällä, pitääpä laittaa viestiä jos meillä olisi jotain tietoja vaihdettavana. :) Kiitti vinkistä.

      Poista
    2. Tuo mätäs lienee joku angervo, ehkä pihlaja-semmoinen. Kukka aikanaan kertoo. Ja tuo toinen kivikkokasvi lienee maksaruohoja.

      Poista
  3. Huh, kun oot ahkera! Mä en saa mökin rikkaruohojen valtaamien kukkapenkkien siivoukseen minkäänlaista virtaa, en mistään, en koskaan. Tuukko vähän käymään?

    Ja hei onnea! Voitit blogini arvonnassa. Laitahan yhteystietojasi tulemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sain tänään hakea postista ihanan paketin! <3 Tuhous ja raivauspuoli on mulle ominainen laji, voisin hyvin tulla avuksi! :D

      Poista
  4. Maksaruoholta näytti tuo yksi kasvi. Kuunliljaa ei kannata laittaa kovin paahtavaan aurinkoon. Sulla onkin kiva perustaa omaa pihaa ja tehdä löytöjä. Kaunis torppa! Mukavaa juhannusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Katsotaan kuinka kuunlilja viihtyy seinustalla, etenkin tänä kesänä tuntuu, ettei aurinkoisinkaan paikka ole paahteinen, kun vettä tulee taivaan täydeltä ja keskilämpötila pyörii 10 asteen tietämillä... XD

      Poista
  5. Ihana blogi täältä löytyi ja mikä mahtava torppa teillä onkaan, vau! Ja työmaan johtaja on kyllä ihana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu, pikkuneiti on ihan Pro, eikä torpassakaan ole moittimista. :)

      Poista
  6. Meillä täällä rivarinpihalla on yksi omenapuu se teki viime vuonna paljon omenia. Tänä vuonna ei tule. Raakileita kuulemma pitäisi harventaa sinä vuonna kun tulee paljon, että seuraavanakin vuonna tulee satoa. Mutta me annamme luonnon hoitaa hommat. Mökillä tulee varmaan ainakin jonkin verran satoa. Sain Kivisen Vilmalta ihanan idean laittaa luonnonkukista penkin. Se voisi olla hyvä vaihtoehto johonkin sinullekin. Hyvää juhannusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Luonnonkukkapenkki kuulostaa hauskalta, just pyörittelin puna- ja valkoapilan siemeniä Agrimarketissa asioidessani, niistäkin vois saada kivan apilapenkin. :)

      Poista