Lovikka & Lopapeysa (Lapanen ja villapusero)

 Tuorein ja järjestyksessään toinen hyppysistäni valmistunut villapusero aikuiselle, sekä pääbisneksen kylkiäisenä syntyneet lovikka-lapaset!

Villapaidan ohje löytyy kirjasta Islantilaisia neuleita (malli: Riddari). 

S-kokoiseen puseroon kului Lettlopi-lankaa karvan alle 500g.

Vaikken teekään käsitöitä kello kaulassa, summailin mielenkiinnon vuoksi yhteen villapaidan valmistumiseen kulunutta aikaa. Kahdesta viikonlopusta ja muutamasta arki-illasta hupeni pusakan kimpussa askarteluun suunnilleen viikon työtunnit, eli 38 tuntia, vartti ja kikyt! 

Ylijäämälangasta tein vielä puseroon kanssa mätsäävät Lovikka-lapaset. 

Jostain syystä en ole tullut tehneeksi tällä mallilla lapasia koskaan aiemmin, mutta innostuin näistä ja tein nyt kokeeksi muutamat lisää, niistä luvassa kuvia myöhemmin. 

Lovikka-lapaset: 

(naisen koko)

Lanka: 2 kerää (á 50g) Lettlopi (kaksinkertaisena)

Puikot: nro 5

28 silmukkaa

1 kerros oikeaa

7 kerrosta nurjaa

24 kerrosta oikeaa

25. kierroksella neulo peukaloa varten silmukat apulangalle

vasen: 1. puikko (5 silmukkaa)

oikea: 4. puikko (5 silmukkaa)

n.20 kerrosta oikeaa

leveä nauhakavennus

Peukalo:
Poimi silmukat (n.13)
Kavenna parin kierroksen jälkeen yksi silmukka pois (jää 12)
neulo 6-7 cm ja tee kavennukset/päättely.

Viimeistely: 

Käsinpesu (30 c) villapesuaineella tai marseillesaippualla, 

viimeiseen huuhteluun loraus etikkaa. 

Kuivaus pyyhkeeseen rullaten, jonka jälkeen muotoilu ja tasokuivaus. 

Lopuksi kirjailu, lankojen letitys ja hevosenhäntäsolmu

(lisää tarvittaessa muutama lisälanka, niin letistä tulee paksumpi)

Lovikka-lapasten tarina juontaa juurensa 1800-luvun lopun Ruotsiin, Lovikan kylään, jossa metsätyömiehen vaimo Erika Aittomaa kutoi lapasia myyntiin ansaitakseen lisätienestiä ja pitääkseen perheensä leivänsyrjässä kiinni. Hahtuvalangasta tai muusta löyhäkierteisestä villasta valmistetut lovikat huovutetaan ja harjataan/karstataan pörröisiksi. (Lähde: Punomo) 

Nyt rapistelemaan joulupapereita, pätkimään teipinpaloja ja käärimään viimeisiä lahjoja piiloon paketteihin. 

Jännittävää joulunodotusta. <3 

Super Mario villasukat

Neljävuotias Super Mario -fani tilasi kummitädiltä syntymäpäivälahjaksi uudet sukat. 

 Sopivien kuvioiden etsiminen, muokkaaminen, sommittelu ja silmukointi imaisi oman aikansa. Toimitus hieman venähti, mutta tällaiset niistä tuli!

Sukat on nallelankaa, kuviot silmukoin 7v-vahvuisilla langoilla.

Olen itsekin joskus kouluikäisenä pelannut Nintendoa, aika hauska, kuinka sormet muistaa edelleen kapulan nappulat... reaktionopeus vain on hieman laskenut sitten ysikyntluvun, nykyisin pelaan tasaväkisenä kaverina nelivuotiaan kanssa. :D 

Jou niinku joulukortteja

Oho-oho-oho, tammikuussa viimeks ja nyt täällä taas!

Blogi on jäänyt kenailemaan oman onnensa nojaan, mutta eipä hätää, yritän tiivistää tahtia ja hönkiä tänne uutta eloa loppuvuoden aikana.

Historia toistaa itseään, olen ennenkin tehnyt joulukorttipostauksen edellisvuoden korttiaskarteluista, perinteitä kunnioittaen toimitaan samoin tälläkin kertaa.

Kupposessa on pussillinen jouluteetä. 

Tarvikkeet raavin kasaan kaappien kätköistä, "just for you"-tarrat olen tilannut muistaakseni Wishiltä. Teekupposesta sain symmetrisen leikkaamalla mallikappaleen kaksinkerroin taitetusta kartongista. Kiinnitin kupin kohotarroilla kiinni korttipohjaan. 

Korttien ideaa voi käyttää myös ystävänpäivään tai synttärionnitteluun. Lapsille askartelin take away-mukin muotoisia kortteja, joissa oli sisällä valmiskaakaopussi. 

Muita ideoita kortteihin löytyy täältä:

Diy-Joulukortit

Piparikortit

Joulukorttitehtailua

Tunnelmallista joulukuuta! 

Riddari

Olen viime syksystä asti ihastellut facebookin käsityöryhmissä kuvia kauniista islantilaisneuleista.

Vauvan neuletakin onnistumisesta innostuneena rohkenin napata puikoille seuraavaksi vähän suuremman työmaan.

Soitin siskolle kysyäkseni, että olisiko hänellä käyttöä paksulle villapaidalle, jos tekisin. Kuulemma kelpasi. Lupasi pitää, vaikka tulisi miten ruma. 

Viimeisenä (joulu)lomapäivänä teimme Kerstin kanssa kulttuurimatkan Kauhavan Rollssiin ja Lankavan myymälään, joista jälkimmäisestä oli tarkoitus hankkia villapaitaan tarvittavat langat. Keltainen lanka oli tilapäisesti loppu, mutta puseron tuleva omistaja kävi metsästämässä sopivaa sävyä Helsingin lankakaupoista, ja toimitti kerät pikapakettina perille. :D

Riddari

Ohje kirjasta: Islantilaisia neuleita

Lanka: Lettlopi 

 0054 (vaalea tuhkanharmaa)

0005 (meleerattu musta)

0056 (tuhkanharmaa) 

1703 (mimosa)

Puikot nro: 4,5 ja 3,5 

Helman pituus n. 65 cm

Riddarin tekemiseen kului reilu viikko; kaksi vapaapäivää ja kahdeksan arki-iltaa. 

Pusero tehdään helmasta ylöspäin, sitten hihat ja lopuksi kaikki palat yhdistetään samalle pyöröpuikolle kaarroketta varten. 

Kirjoneuleen jälki alkaa olla jo kohtuullisen tasaista, ja nyt oon saanu hyvän tuntuman siihen, milloin langat kulkevat työssä mukana sopivalla kireydellä. Mutta vauhdikasta se ei totisesti ole! Varsinkin kerrokset, joissa kuljetetaan kolmea lankaa yhtä aikaa mukana, tuntuivat näläkävuodelta. Mulla on langanohjainkin olemassa, mutta muovinen mokkula sormenpäässä vaikeuttaa koko operaatiota entisestään, joten se on jäänyt vähälle käytölle. 

Päättelyn jälkeen pesin villapaidan käsin haalean lämpimässä vedessä hienopesuaineella. Viimeiseen huuhteluun lisäsin lorauksen etikkaa, jonka pitäisi huuhteluaineen tavoin pehmentää pyykkiä.

Kuivatin neuleen tasona kahden pyyhkeen välissä "uunin pankolla" (lämpösen takan päällä). 

Siitäpä sitten, kovaa pitoa ja pakkaskelejä!