Ollaan tässä syksyn mittaan käyty torpalla seuraamassa syksyn etenemistä, vaihtamassa kesäkukkien tilalle syysistutuksia, kuuntelemassa ja katselemassa muuttolintoja ja valmistelemassa mökkiä talviteloille.
Viileähköhköhköstä kesästä piittaamatta piharakennuksen seinustalla kasvava humala kiipesi katolle asti ja loisti komeudellaan loppukesästä.
Ulkorakennuksesta löytyi hauskanmallinen ja reippaan värinen lämpömittari! :)
Hopeaputos ja tähkälaventeli ovat olleet hyvä ja pitkäkestoinen valinta kesäkukiks. Ränsistyneen ruukkuneilikan vaihdoin koristekaaliin.
Suurin osa gladioluksista ei ehtuinyt kunnolla kukkia ennen syksyä. Olen leikkonut niitä joka reissulta mukaan, ja ne ovat avanneet kukkansa sisällä lämpimässä.
Pihamännyn juurelta roskia rapsutellessa haravaan osui puoliksi maatunut
rappioromanttinen sinkkiastia. Monta ehjää kohtaa, niin ku naapurin
ukon kalsareissa.
Muuttolinnut pysähtyvät levähtämään ja tönkimään evästä torppaa ympäröiville sänkipelloille.
...jotain haikeaa näissä viimeisissä syyspäivissä, matalan auringon paisteessa ja ylitse lentävien kurkiparvien kalakatuksessa kyllä on.
Kurkien metakka keskeytti myös lammikossa lutraavan Kerstin puuhat hetkeksi ja typykkä ihmetteli ääneen:
"Siis mikä huutaa muun kolvan juulessa!?"
Mukavaa lokakuuta ja syyslomaa niille, jolle sellainen ihanuus on suotu!
