Heipähei ja mukavaa iltaa täältä torpan puutarhanurkkauksesta.
Tällä kertaa tuunauskohteenamme on ulkorakennuksen päätyseinusta ja perehdymme vihermajan rakentamiseen. Ohjelman lopussa ihailemme kukkivaa tuomea ja pääsemme tutustumaan tulppaaneiden sielunelämään. Viihtykää seurassamme.
No niin ja lätinät sikseen.
Tässä siis viehättävä alkutilanne puolivarjoiselta saunakamarin seinustalta. Maassa kasvaa nippu raparperiä, sammalta ja epämääräistä rikkaruohoa, laidoilta puskee humalaa. Intoa ja ideoita pihan mylläykseen olisi hurumykket, mutta täytynee pitää järki päässä, jalat maassa ja haukata pieni pala puutarhaa kerrallaan!
Nypin enimmät rikkaruohot pois, kuopsutin maan, lisäsin multaa ja istutin muutaman puolivarjossa tiettävästi viihtyvän kasvin.
Purppurasydän, vähän saman tyylinen kuin Särkynyt sydän, mutta matalampi (n.40cm) perenna.
Purppurakeijunkukka, joka ei juuri erotu edukseen rusahtavan kuorikatteen seasta. Tälle olis tarkoitus hankkia muutama erivärinen lajitoveri naapuriksi tuossa syssymmällä.
Taponlehden siirsin tänne paahteiselta tuvannurkalta, jonne tulin sen viime kesänä hätäpäissäni tyrkänneeksi.
Raparperiä rapsahtelloo!
Lisäksi siirsin tuvan takaa kallioimarre(?)tuheikon.
Rajasin istutusalueen pihapiiristä ronttaamillani kivenlohkareilla ja levittelin mullan päälle kuorikatetta. Ei nyt vielä järin pysäyttävä näky, mutta jokatapauksessa muutos siistimpään suuntaan, ja toivottavasti kesän edetessä seinusta alkaa näyttää samalta, kuin viime vuonna...
Todistusaineistoa nousuhumalasta, kuva elokuulta 2017.
Toinen alkukesän tuunauksen uhri on tässä!
Edellisen omistajan kyhäämässä "kodassa" on mahdollisesti ollut visiona paistella makkaraa ja nauttia savunkatkuisista kesäilloista. Noh, kiva idea, mutta toistaiseksi tällä ei ole ollut muuta kuin maisemallista arvoa. Kota on pienehkö koppero ja kuivakan rakennusmateriaalian vuoksi sen verran paloaltis, etten tuonne tohtisi kynttilää suurempaa tulta viritellä ilman VPK:n poikia ja asianmukaista sammutuskalustoa.
Tulistelupaikan sijasta kokeilen kasvattaa kodan ympärille köynnöskasveja.
Oviaukon reunoille pari kärhöä...
...ja muualle villiviiniä.
Ampparin kanssa ihmeteltiin toinen toistemme ähellystä ja pyllistelyä. Tämä kaveri NAKERSI kuivaa puun kuorta (pesänrakennusmatskuksi kaiketi), siis todella JYRSI niin että rapse kävi. Samanlainen ääni kuuluu, kun Kersti skrapaa alahampaillaan näkkärin päältä voita. Ampiaiset on ihan oukhei, niin kauan kun ne ovat ulkona. Sisätiloihin uskaltautuneet uhkarohkeat yksilöt ovat saaneet tehdä läheistä tuttavuutta vuoden 1995 Kodin Kuvalehden kanssa.
Lopuksi putsasin kodan "sisätilan" roskista, lehdistä sammaleesta ja muusta muhjusta. Tuonne saisi kivan pienen pöytäryhmän, penkin tai jalustassa roikkuvan ronttinkikiikun.
Siis mähän näen jo silmissäni upean, vehreän vihermajan. Pikkasen huolestuttaa kasvien menestyminen näin kallioisella paikalla... Olen nyt niitä lannoittanut ja kastellut, loput on herran hallussa. Vaihtoehto B on tuikata syksyllä tuli nurkkaan, jos ei mee niin kuin Strömssössä, ja kodan ympärillä kasvaa vain pari epätoivoista kuivaa käkkärää. :D
Tuomi kukkii ja tuoksuu nyt mahtavasti. Voiko olla, että se jätti viime kevään välistä? Mä en kuolemaksenikaan muista nähneeni sen kukintaa (ja puska ei todellakaan ole pieni ja huomaamaton). Muistan kyllä miettineeni myöhemmin kesällä, että mikäköhän puu se on, kun ei näy kukkaa eikä marjaa, vaikka kovasti tuomelta vaikuttaa.
Vanha ja kärsinyt pihapihlaja jaksaa vielä puskea uutta lehteä.
Keto-orvokki on löytänyt viihtyisän kasvupaikan kallion kolosta...
...ja lemmikit kukkii!
Viime postauksen piipoista putkahti tulppaaneja ja valkoisia narsisseja.
Tästä pompulasta putkahtaa muistaakseni voikukan siemenpallon näköinen violetti tai valkoinen kukka. En muista nimeä, help! Ovat ilmeisesti talvehtineet onnistuneesti. :)
Myös Jalopioni oli selvinnyt talvesta ja puskee uutta tuoretta silmua ja vartta minkä ehtii! Samoin juhannusruusunruppana (joka jäi nyt kuvausten ulkopuolelle), näytti varsin terhakkaalta ja elinvoimaiselta.
Voi miten mukavaa. Viime vuosi meni ihmetellessä ja odotellessa, miten piha ja sen kasvit muuttuu kesän edetessä. Nyt on kiva alkaa puuhailemaan ja visioimaan, mitä mutakuoppaa milloinkin rapsuttaa!
Oikein aurinkoista alkavaa viikkoa! <3
