Parin kuukauden mittainen kesäloma alkaa olla loppusuoralla, tämän
viikon jälkeen etsitään herätyskello, viritetään se toimintakuntoon ja yritetään suoriutua kouluun, töihin ja hoitoon. Viileästä kesästä huolimatta kameran muistikortille on tallentunut muutamia kesäisiä kuvia, joilla voi huijata muistia luulemaan, että kovin olin aurinkoinen ja lämmin se kesä 2017.
Tikanheittoa vanhassa mummulassa.
Ollaan vietetty kesää pääasiassa kotona ja torpalla, jokunen vierailu on tehty myös mummulaan ja vanhaan mummulaan. Ei olla tehty oikein mitään ja tavallaan kaikkea. Sirkushuvien sijaan ollaan uitu, saunottu, ulkoiltu, touhuttu torpalla, kerätty ja kasvateltu kukkia, syöty jäätelöä, poimittu metsämansikoita, kierrelty kirpputoreja, tavattu ystäviä ja sukulaisia, pilkottu polttopuita ja nukuttu piiiitkiä päiväunia. Viivi on ollut meistä ainoa, joka on seikkaillut maakuntarajojen ulkopuolella (kiitos kummitäti Marjaana + Tomppis Helsingin reissusta). Heinäkuun alussa Viivi osallistui myös kaupungin järjestämälle kesäleirille.
Viivin kummitädin (mun siskon) mies oli bongannut vaihtolavalta
kelpofillarin (ja vähän muutakin kerrostalon
parvekkeelle sopivaa sisustusrojua, vaimo respect) ja rassannut sen kuntoon Viiville
mökkipyöräksi. Voi mahoton, hirveen kiva! Tyy-töt tykkää, tyy-töt,
tyk-tyk.
Aurinkoista elokuuta! <3