Joulukalenteri-ideoita lapsille

Teen töitä lasten parissa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana onkin tullut suunniteltua ja toteutettua monenlaisia joulukalenteri-ideoita päiväkoti- ja kouluikäisille lapsille. Vieroitusoireita lievittääkseni jaan muutaman ideani blogissani, kun en pääse työmaalle tätäkään riemua toteuttamaan.

Sukkaan, pussiin, kassiin tai pakettiin sujautettavat pienet krääsäyllärit ovat varmaan kaikille tuttuju juttuja, mutta jos lastenhuoneeseen ei ole asiaa ilman lumikolaa ja se lainehtii jo ennestään hiluista, kiluista, nippeleistä, nappeleista ja muista tuiki tarpeellisista härpäkkeistä, alla muutamia ideoita vaihtoehtoisen The Jöylykalenterin toteuttamiseen. Soveltaminen sallittua, jopa suositeltua, vain mielikuvitus on rajana!

 Tässä muutamia ilmaisia tai edullisesti
 toteutettavia joulukalenteri-ideoita lapsille

(edit: eikä vain lapsille)

Suurin osa kalentereihin tarvittavista materiaaleista löytyy jo valmiiksi kotoa 

(hyödynnä myös kirpparit/sukulaiset/tuttavat/). 

Kuusenkoristelukalenteri

                                 Tarvikkeet:   - kuusi (aito tai muovinen, pöytä tai lattiamalli)

                                                       - kuuseen sopivat jouluvalot

                                                       - latvatähti ja kuusenkoristeita

                                                       - (askartelutarvikkeita omien koristeiden tekemiseen)

Jokaisena päivänä lapsi saa ripustaa koristeen pienen kuusen oksalle. Ensimmäisenä päivänä ripustetaan jouluvalot, viimeisenä latvatähti. Koristeeksi kelpaavat kaikki kodin kätköistä ja varastoista löytyvät vanhat joulukoristeet. Joinakin päivinä voi olla yllätyksenä tarvikkeet oman joulukoristeen valmistamiseksi. 

Astetta ahkerampi mammahan askartelee lapsen kanssa joka päivälle uuden koristeen! :P Koristeet voi myös paketoida ja numeroida valmiiksi kuusen alle. Monilapsisessa perheessä koristeet voi ripustaa yhteiseen kuuseen.

kuva lainattu

Satukalenteri

                              Tarvikkeet: Jouluinen jatkotarina, satukokoelma tai kasa joulukirjoja.

Joka päivä luetaan pätkä jatkotarinasta tai yksi satukirja. Kirjastosta löytyy hyvin satukokoelmia ja muita jouluaiheisia kirjoja. Samasta paikasta löytyy myös hyvä valikoima cd-levyjä ja äänikirjoja, oma ehdoton suosikki on

Hannele Huovi:      Matka joulun taloon, kirja ja cd (jouluisia kertomuksia, lauluja ja runoja)

Muita hyviä kirjoja:

Tuutikki Tolonen:      Joulusatuja (24 satua, cd ja kirja), saatavilla myös kirjakaupoissa
Elina Karjalainen:    Tonttutyttö Tarleena matkalla jouluun, Tonttutyttö Tarleena ja talven  
                                     ihme (jatkotarinat, kummassakin kirjassa 11 lukua)
Sirkka Knuutila:       Rosmariini ja joulun taika (jatkotarina, 24 lukua)

Kuva lainattu

Postia tarkkailijatontulta -kalenteri

                                           Tarvikkeet: - kynä ja paperia
                                                              - "postilaatikko"
                                                              - aikuiselta mielikuvistusta ja heittäytymiskykyä

Tarkkailijatonttu tarkkailee lapsia (ja aikuisia) ja kirjoittaa joka päivä kirjeen tai viestin. Postilaatikko voi olla esimerkiksi eteisessä, ulkona tai jossain muussa sopivassa paikassa, josta lapsi käy viestin aamuisin noutamassa. Joskus viestin mukana voi olla joku herkku, piparimuotti (leipomispäivä), pölyhuisku (siivouspäivä) tai tonttu voi vaikkapa pyytää koko perhettä lähtemään pulkkamäkeen. Viesteihin voi kirjoittaa päivien tapahtumista ja huomioista ja tontun kanssa voi tehdä pientä kirjeenvaihtoa. Lapsista on hauskaa, kun viesteissä mainitaan joskus etenkin aikuisten kämmäilyistä ja hermoiluista. Tontun postilaatikkoon voi myös jättää lahjatoivelistan joulupukille.

T'ällainen vaatii aikuiselta hyvää huumorintajua ja vähän viitseliäisyyttä joka päivä, mutta palkitsee kyllä lapsen riemulla. Toimii myös sellaisten lasten kanssa, jotka eivät enää usko pukkiin. Sillä ei oikeastaan ole mitään väliä, vaikka lapsi tietäisikin jonkun aikuisen kirjoittaneen viestin, tästä saa joka tapauksessa tehtyä tosi hauskan.

Viesteistä ja kirjeenvaihdosta jää myös mukava muisto, jonka voi säilyttää.

Kuva lainattu

 Palapelikalenteri

    Tarvikkeet: - jouluaiheinen tai joku muu lapselle mieluisa palapeli vaikeustaso/palojen  
                           määrä ikätason mukaan. 
                         - myös omista kuvista voi teettää valokuvausliikkeessä palapelin.
                            
Kokoa palapeli ensin itse (haastavin vaihe) ja lajittele palat pussiin aloittaen purkaminen yksi reuna kerrallaan. Esimerkiksi ensimmäisen neljän päivän aikana lapsi kokoaa reunapalat, ja siitä edeten kohti keskikohtaa. Viimeisimmiksi paloiksi voi myös jättää oleellisimmat palat, kuvan Frozen-palapelistä jättäisin hahmojen kasvopalat.

Kuva lainattu

Tarrakalenteri

                                         Tarvikkeet: - netistä tulostettu tai itse piirretty kuva
                                                             - tarroja

Piirretään, maalataan tai väritetään lasten kanssa tai tulostetaan netistä mieluinen (väritys)kuva, esimerkiksi joulukuusi tai talvinen maisema. Kuvaa varten voi hankkia kaupasta tai kaivella omista kätköistä aiheeseen sopivia tarroja, kuten kuusenkoristeita, eläimiä, ihmisiä, satuhahmoja. Lapsi saa liimata joka päivä tarran "tauluun", joka valmistuu pikkuhiljaa joulukuun edetessä. Monilapsisissa perheissä voi tarrat liimata vaikka yhteiseen isoon kuvaan.

Tämä idea on ihan huippu varsinkin pienten lasten (2-4 v.) kanssa. Netistä löytää loputon määrä taustoja ja aiheita, tässä muutamia mainitakseni:

Kuusimetsä
Kerrostalot (liimaa asukkeja kurkkimaan ikkunoista)
Talvinen kaupunkimaisema
Piparkakkutalo
Taustoja tarrakalenteriin
Piirrä itse!

Kuva lainattu

Puuha-kalenteri:

                                                Tarvikkeet: Kynä ja paperia/korttipohjia

Kalenteria varten askarrellaan viestejä paperille/korttipohjille, joihin kirjoitetaan jokin mukava puuha. Tähän kannattaa valita suurimmaksi osaksi sellaisia jouluvalmisteluja, joita tehdään joka tapauksessa. Esimerkiksi kauppareissusta voi tehdä hauskemman, kun lapsella on kauppalista (piirroskuvin), ja saa itse etsiä esim. leipomiseen tarvittavat ainekset kaupasta.

- leipominen; piparit, tortut, kakut
- tonttujumppa (musavideo youtubesta)
- kirjan lukeminen
- joululaululevyraati
- metsä/puisto-retki
- joulukoristeiden ripustaminen
- joulukorttiaskartelu
- korttien postittaminen
- kyläilyreissu
- sukulaisen/tuttavan/naapurin ilahduttaminen esim. lapsen piirroksella
- lumiukkosopan valmistus: lämmin kaakao vaahtokarkeilla
- avaimen piilotus/tontun sukan piilotus
- joululaulujen laulaminen
- turhien lelujen karsiminen (Voisiko ne lahjoittaa tontulle, joka toimittaa ne sellaisille lapsille, joilla
   ei ole leluja =kirpparille. Pukki ei tuo uusia, jos ei hyllyyn/kaappiin mahdu lisää! :D Tämä metodi
   on toiminut meillä!)
- elokuva
- majan rakennus (ulos tai sisälle)
- kaupassa käynti (tee ostoslista, lukutaidottomalle piirroskuvin)
- olohuone- tai pöydänaluspicnic.

Loppuksi vielä yksi maksullinen "Kaupan kautta-kalenteri".

kuva lainattu

TeeSeItse Lego-kalenteri

Tarvikkeet: Budjettiisi/lapsen ikätasolle sopiva Legopakkaus. 

Pakkaus avataan ja osat lajitellaan ohjeen mukaan pieniin eriin niin, että legorakennelma valmistuu vaihe kerrallaan. Jännitys säilyy loppuun asti (eikä lapsi tiedä mikä legoista rakentuu), mikäli lapsi ei saa koko ohjenivaskaa kerralla. Sivut voi leikata irti toisistaan niin, että lapsi saa joka päivä vain yhden (tai muutaman) työvaiheen ohjeet ja osat. Jos kokoamisohje halutaan säilyttää kokonaisena, jokaisesta sivusta voi ottaa kuvan, tulostaa tai näyttää älylaitteelta lapselle. Pienelle ihmiselle voi antaa Dubloja, ohjeella tai ilman. Insinöörimiehelle voi ostaa paketin tekniikkalegoja! ;)

Muista, että lapselle tavaraa tärkeämpää on aikuisen huomio ja aika, ihan tavallinen elämä ja arkinen touhu. Jos tälläiset askartelujutut saavat sinut ahdistumaan, osta hyvällä omallatunnolla lapsillesi euron suklaakalenterit, itsellesi Fazerin sininen ja nauttikaa elämästä! 

Rentouttavaa joulunodotusta!

-M-

Milloin viimeksi lähetit kirjeen?

 Paperikuvat ja Käsin kirjoitettu kirje.

Siinä nykyajan lapsille kaksi ihmetyksen aihetta, eikä oo muuten tälle kolmikymppiselle mammallekaan ihan arkipäivää.

Postinen (vuoden turhake) mainosti ajankohtaisesta kerrankin mielenkiintoisesta kampanjasta: 

Kiitä ja ilahduta veteraaneja kortilla! 

En yleensä osallistu hyväntekeväisyyteen rahalahjoituksilla (muutamia kolikkokeräyksiä lukuunottamatta), mutta tämmöiset ilahdutuskampanjat uppoo muhun ku mummo suohon.

Kampanjan ideana ja tavoitteena on, että jokainen veteraani saa ainakin yhden kortin kotiin toimitettuna.

Minä mummojen ja faarien fanittaja kirjoittelin illan pimeinä tunteina kolme samansisältöistä kirjettä ja laitoin mukaan uunituoreet paperivalokuvat tytöistä. Jätin loppuun yhteystietoni, ja jään odottelemaan, josko saatais vastauspostia joltain ihanalta vanhukselta.  

Iik jos saisin ihka oman kirjekamun! Ikähaarukka kuuskyt ja kuolema, toivotaan että tärppää!

Kampanjakirjeiden viimeinen postituspäivä on muuten tänään, 25.11.2015. 

 Tarkat ohjeet veteraanipostin lähettämiseen löydät täältä.
Jännä nähä, meneekö nämä Postin lakkoilun vuoksi ikinä perille, vai vetääkö vuokratyöntekijät välistä... Ilmassa on teemaan sopivaa kenttäpostin tuntua.

Milloin viimeksi lähtetit tai sait vanhanaikaisen,

ihmisen kirjoittaman paperisen kirjeen?

Joulukorttikuvaus

Sain tytöt innostumaan joulukorttikuvauksista, tosin pienemmältä ei paljoa edes kyselty.

Lähdöt ei oikein sovi meille, itsehän oli jo valmis lyömään hanskat tiskiin siinä vaiheessa, kun Viivin nuttura levahti kolmannen kerran ja Kersti meinas tukehtua vessapaperiin. Saatiin kuitenkin hermot kasaan, naiset autoon, rekvisiitat peräkonttiin ja ajaa hurautimme kuvauspaikalle.

Kerstin "yksityiskuvista" valitsen yhden kiitoskortin kuvaksi, jonka laitan joulukorttien mukana menemään. Lopuista sisaruskuvista pitäis sitten valita paras kuva joulukorttiin. Eiiii pysty. 

Auttakaa!

Mikä on mielestäsi paras vauvakuva/joulukorttikuva?

Ensilumi ja jouluvalot

Asensin ikeasta ostetut ja junassa kuskatut verhotangot viime viikolla olohuoneen ikkunaan. Katokku ne on siellä edelleen ja jopa ihan suorassa! Kotikin näyttä siltä että siellä asutaan. Toteutan jatkossa minimalismia jossain muussa muodossa kuin verhottomuutena. Nyt saatin sopivasti vielä valkoinen maisema ikkunaruudun toiselle puolelle, näin mä vähän suunnittelinkin. ;)

Viivi lähti perjantaina kaverin kanssa tallille ja jäikin samalla reissulla yökyläilemään.

Minä sain jouluvalojen ripustusapulaiseksi viisivuotiaan lainalapsen naapurista, sekä myöhemmin seuralaiseksi glögiä ja torttuja nautiskelemaan ex-työkaverin ja naapurin rouvan.

Tämmöstä valkosta juttuu.

Lauantaina Kersti heräsi jostain kumman syystä jo puoli seiskalta.

Kun ei uni tullut, noustiin, tehtiin takkaan tulet, keiteltiin tsufeet ja luettiin (+rutattiin) puolet aamun lehdestä... tunnin päästä muksu oli jo niin kukkuutipöö, että mentiin takaisin nukkumaan.

Kutomista, huilaulua, lukemista, kotihommia, ruuanlaittoa, päiväunet, ulkoilua, lumitöitä ja hiihtoa telkkarista. 

 Jauhojärven Samin vois kloonata, laittaa pulloon ja tuoda tänne. Sopis joulukoristeeksi. Saattais sille olla käyttöä muinakin vuodenaikoina.

Kirppislöytö: Emmaljungan vaunut

Kyllä joskus kannattaa köyhän ostaa halpaa! Nyt oli SPR:n pojilla hinnottelupolitiikka kerrankin kohillaan!

Löysin kirpparilta Emmaljungan Cerox rattaat 19 €:lla! 

Kankaat olivat pölyiset ja hiekkaiset, mutta homeettomat, hajuttomat ja pintalikaa lukuunottamatta siistit ja ehjät.

En ehtinyt kuvata rattaita myyntikuntoisina, kamerasta oli akku loppu ja itellä hirrrvee hinku purkaa rattaat osiin puhdistettavaksi ja huollettaviksi). Nämä kuvat on otettu pestyistä ja fiksatuista kieseistä. 

Emmaljungat kankaat ovat laadukkaita ja pesunkestäviä. Pesuohjeessa suositellaan käsinpesua, mutta uskalsin heittää kangasosat koneeseen 30 asteen hienopesuohjelmaan. Kuomun pesin käsin, kun en tohtinut irrottaa tukirautoja. 

 

Kuomun alaosasta lerputti, koska sieltä puuttui kuminauha. Pujotin nauhakujaan uuden kuminauhan ja viritin verhonipsusta kiinnikkeen. Jarrukin oli aluksi jumissa, mutta putsaamalla ja rasvaamalla sain sen toimimaan.

Renkaat ovat rattaiden selkee heikoin lenkki. Ne ovat kuluneet ja niiden sisällä on vähän kiviä. :/ Täytyy tehdä testilenkki ja katsoa, vaikuttaako kuinka paljon käyttöön, äkkiseltään kuitenkin rullaavat kevyesti eteenpäin. Istuinosassa on sama kiinnitysmekanismi kuin meidän omissa vaunuissa, eli joka tapauksessa istuin on käyttökelpoinen yhdistettynä jo olemassa olevien rattaiden classic-runkoon.

Lopuksi kiristelin vielä ruuvimeisselillä löystyneet jousitukset.

Just pari päivää sitten mietin, että missähän vaiheessa sitä siirtyis käyttämään ratasosaa.. vastaus selvisi samantien, kun Kersti kurkotteli vaununkopan kaiteen yli (koppaosassa ei ole valjaita)! Eli vois olla ajankohtaista juurikin nyt.... Omissa vaunuissa ajattelin pitää kuitenkin koppaosaa talven yli, kun se on niin ihanan lämmin. Nämä vaunut vien mummulaan, niin ei aina tarvitse rontata omia mukaan.

Kuuuiiik!

Ei muuta ku kovaa menoa! 

 

-M-

DIY: Neuvolakortin kannet

Ostin raskausaikana kirpparilta söpöt apinaverhot. 

Ne tosin kokivat ikävän silpomissurman, 

mutta saivat uuden elämän neuvolakortin kansina.

 Ompelukone on aika tuore tuttavuus, joten työn jäljessä on paljonkin sanomisen varaa... Mutta itelle kelpaa ja parille kaverillekin oon kehdannu antaa vauvalahjaksi. 

Löysin kansien tekoon hyvän ohjeen täältä

Ompeleminen itsessään on nopeaa, mutta työvaiheet ennen sitä (palojen leikkaaminen/sovittelu, tukikankaiden leikkaaminen ja silitys) ottaa aikaa. Pikkasen piti myös käyttää aivokapasiteettia, että sain apinat oikein päin ja haluamiini kohtiin.

Ilman silitettävää tukikangasta kansista tulee ohuet lirpakkeet, paksumman kankaan kanssa tukikankaan käyttö ei ole niin välttämätöntä. Ohjeesta poiketen hurautin koneella kierroksen läheltä reunaa, näyttää ihan kivalta ja tukevoittaa kansia.

Vasemmanpuoleinen, keltainen apina on käytössä Kerstillä. Ruskea ja oranssi apina odottelevat käyttäjää ja pari muuta filmaamisen ulkopuolelle jäänyttä kaveria ovat jo saaneet hyvän kodin.

-M-

Myrkynvihreet villasukat

 

 

 

Löysin taannoin Citymarketin poistolaarista seiskaveikan etovan ihanaa pistaasinvihreää lankaa, 2 € kerä. Yksistään ehkä vähän järkky väri, mutta ihan mukavasti pelittää raitalangan kanssa.

Malli Nina Laitisen "Twist or not".

Villasukat "So sweet socks"

 Marraskuu puolivälissä ja joululahjahankinnat samassa jamassa. 

Osa omatekoisista lahjoista alkaa olla pukin pulkassa ja muutama ostolahjakin jemiksessä.

Käsityökopasta kaivelin pääteltäväksi joululahjavillasukat:

Sukat on kudottu Nalle-langalla Niina Laitisen So sweet socks -mallilla.

Tää oli tosi nopeatekoinen, helppo ja kaunis malli, omasta mielestä kauniimmat yksivärisenä kuin kirjavana.

-M-