sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Sitä kutsutaan kannustinloukuksi

Mitä enemmän tekee töitä, sitä enemmän saa rahaa ja toisinpäin.  
Ojalan laskuopin mukaan näinhän se mennee. Hyvin laskettu, mutta laskeppa joku toinen! Huomasin nimittäin töihin palaamisesta johtuneen taloustilanteen muutoksen myötä ajautuneeni tietämättäni tilanteeseen, jota paremmissa piireissä kutsuvat kannustinloukuksi. Kivan kuuloisen sanan ovat keksineet, joka lyhyesti äidinkielellä äännettynä tarkoittaa: Työnteko on rahallisesti kannattamatonta.

Palasin siis äitiysloman ja puolen vuoden hoitovapaan jälkeen takaisin töihin, alkuperäisen suunnitelman mukaan osa-aikaisesti. Olen tottunut käyttämään rahaa säästeliäästi ja luovasti tiukempina aikoina, joten osa-aikatyön aloittamispäätöstä mietiskellessäni vaakakupissa painoi enemmän omat voimavarat, järkevä ajankäyttö sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, kuin käteen jäävä kahisevan kilisevän määrä.

Nyt kun työsoppari on kirjoitettu, Kelan päätökset tulleet ja ensimmäinen palkka kopsahtanut tilille, aloin huvikseni laskea, kuinka paljon "häviän" rahallisesti tällä valinnallani suhteessa siihen, että tekisin töitä täyspäiväisesti.

Tuloksena ihan pökerryttävän pieni summa:  

n.40 €!

Neljäkymmentä euroa! 

Pari hassua paperirahaa siitä hyvästä, että tekisin 11 tuntia pitempiä työviikkoja (yli 40 h kuukaudessa!!!) ja viettäisin saman verran vähemmän vapaa-aikaa.

Oota mä mietin...
Nouuuu thänks!

Soinin vaivaisakka kerää nykyisin 500–700 euroa vuodessa diakoniatyölle – ja toimii paikkakunnan ainoana nähtävyytenä.

Mahtaa kiinnostaa, mistä tämä erotus muodostuu:

Ansiotuloverotus:

Hain muutosverokorttia nykyisille tuloilleni ja veroprosentti putosi 5 yksikköä alaspäin. Käytännössä käteen jää 50 € enemmän jokaisesta tienatusta tonnista.

Joustava hoitoraha:

Saan Kelan maksamaa joustavaa hoitorahaa 162,19€/kk (miinus verot). Joustavaa hoitorahaa on mahdollista saada alle kolmevuotiaan lapsen vanhempi, joka tekee max. 30 h töitä viikossa.

Asumistuki:

Pienituloisena saan asumistukea (omistusasuntoon saa tukea kulujen, muttei tietystikään lainan lyhennysten osalta. Kuluina huomioidaan yhtiövastike, lämmitys, vesi ja asuntolainan korot).Täyttä palkkaa kiskoeassani en olisi oikeutettu asumistukeen.

Päivähoitomaksut:

Tämänhetkiset tulot eivät ylitä päivähoitomaksuille asetettua alinta tulorajaa,  joten hoitomaksuja ei peritä lainkaan. Perheen ainoana tienaajana, matalahkopalkkaisella alalla maksaisin kokoaikatyössäkin hoitomaksuja vain joitakin kymmeniä euroja, mutta nollat taulussa yllätti totaalisesti! 

- - - - -

Jos nyt jotain menetettävää pitää tästä systeemistä kaivaa, niin pienemmillä tuloilla eläkettä kertyy suhteessa vähemmän. Toisaalta nämä parin vuoden "vajarit" suhteuttuna lähes kymmenvuotiseen menneeseen ja likipitäen neljäänkymmeneen edessä olevaan työvuoteen, ovat vain rikkana rokassa. Lisäksi epäilen vahvasti koko eläkejärjestelmän olemassa oloa siinä vaiheessa kun se itselle tulee ajankohtaiseksi.

Päivähoitomaksupäätöksen 0,00€ lukemien kurkisteassa mainospostin seasta löytyneestä kirjekuoresta pyöräytin eteisessä kolmoisslutsit kahdella kierteellä ilman luistimia ja alkuverryttelyjä. 

Tekis mieli laittaa Kiitos-kortti sivistyskeskukseen lainaamalla kotipaikkakuntani vaivaisakan yläpuoliseen kylttiin kirjoitettua tekstiä: 
"Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle!"

Joskus sattuu hassuja asioita.
Vaikka semmosia, että itestä tulee sattumalta sosiaalipummi.

4 kommenttia:

  1. :D Mahtavaa! Itse välillä mietin, että oonko hiukan nolo, kun nostelen kotihoidontukea, mies tekee etätöitä ja mää saan leikkiä välillä yrittäjää. Totesin lopulta, ettei todellakaan oo. Saan nostella mitä tukia haluan, kun se kerran on meille suotu! Sitä paitsi etuuksia jää joka vuosi hyödyntämättä ihan tajuton summa. Ihmiset ei edes tiedä mihin kaikkeen ne olis oikeutettuja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa on kyllä mahtavaa, että täällä on taattu tietty perusturva, jonka avulla ihmiset pystyvät tekemään itselleen ja läheisilleen sopivia ratkaisuja! Mukavaa "yritys- ja kotileikkiä" sulle ja teidän perheelle! :)

      Poista
  2. Sinuna en surisi moista asiaa. Aika, jonka vietät lasten kanssa tulee kyllä vuosien myötä moninkertaisesti takaisin. Itse ajoittain kadun, että lähdin (=jouduin lähtemään) töihin jo ennen vauvojen kolmatta ikävuotta. Silloin oli taloudellinen pakko, yrittäjä-miehen firma keikkui henkitoreissaan ja minun taloon tuomilla ei_mitenkään_suurilla_mutta_kovin_tarpeellisilla_roposilla saatiin hankituksi leipää ja maitoa, ihan konkreettisesti.
    Nyt tuota sitten yrittää hyvitellä omille lastenlapsilleen olemalla paikalla ja läsnä niin paljon kuin vapaa-aika suinkin periksi antaa. Olen (Mr myöskin) vielä työelämässä, mutta olemme ottaneet tavaksi 'huostaanottaa' lastenlapsia viikonloppuisin :) Komennamme vanhemmat yhdeksi yöksi valmiiksi maksettuun hotellihuoneeseen, kahenmaattavaan petiin ihan kahestaan ja valmiiseen aamiaispöytään, kenties myös saunaan ja uimaan, jos moiset mukavuudet hotellissa sattuvat olemaan. Ei mitään viiden tähden lukaaleita, silti hetkeksi pois kotoa ja hoitamaan parisuhdetta, joka niin kovasti usein on pikkulapsiaikana koetuksella.
    Kun kohdallasi tuo parisuhteen hoitaminen ei juuri nyt ole mahdollista (ootasta vaan, lähetän Haltijakeijun kartoittamaan Fiksuja Vapaita Miehiä sieltä Etelä-Pohjanmaalta;)kohta alkaa ovikellos soida), sitä suuremmalla syyllä ota ihmeessä vastaan kaikki se tuki minkä yhteiskunta suo. Ei niillä rahoilla kirkkoja rakenneta, kysehän on muutamista kympeistä, mutta elämän laatuahan ei rahalla ostetakaan.

    Lämpimin terveisin, Keekeläinen - joskus myös laiskuuttani lyhennettynä Keekis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Keekis!! Sinä se sitten osaat! <3 :)
      Sosiaalipummailu ei tosin ollut lähtökohtana tällä valinnalla, vaan tehdä just sen verran töitä, että voidaan elää mukavasti ilman huolta toimeentulosta ja viettää samalla mahdollisimman paljon aikaa kotona lasten kanssa. Olin varautunut siihen, että tulot putoavat normaalista tienestistä satasen tai pari, mutta yllätyin todella kuinka olematon tuo summa lopulta oli.

      Voi ei miten ihanaa, luxusluokan palvelua lapsianne/lastenlapsianne kohtaan! He ovat varmasti ikionnellisia tuollaisista yllätyksistä, ja luulen, että myös lastenlasten kanssa yhdessä vietetty aika on antoisaa teille isovanhemmille. :)

      Kiitos vielä kommentistasi, et uskokaan miten paljon hyvää mieltä se toi! Mukavia syyskuun päiviä sinulle ja perheellesi!

      <3: Maiju

      Ps. Sanotko sille lähettämällesi keijukaiselle, että käskee niiden viisaiden miesten koputtaa oveen, meidän ovikello ei oo ollu toiminnassa moneen vuoteen!!! :D

      Poista