tiistai 17. toukokuuta 2016

Terveisiä köyhyysrajan alapuolelta

Kuva netistä.

Puolen vuoden hoitovapaaköyhäily alkaa olla loppusuoralla. Kuukauden kuluttua päästään nauttimaan taas leveämpää leipää (ja leivänpäällisiä), kun tilille rapsahtaa vuosiloma-ajan palkka ja lomarahat.

Tällä hetkellä tulot koostuvat kotihoidontuesta, hoitolisästä, lapsilisistä, lasten isän maksamasta normaalisuuruisesta elatusavusta sekä asumistuesta. (Kuinka moni muuten tiesi, että asumistukea voi saada myös omistusasuntoon, jolloin asumiskuluina huomioidaan yhtiövastike, lainan korot, sähkö ja vesi.)

Taloudellisesti oon nipistänyt melkein kaikesta mahdollisesta, mutta vastalahjaksi oon saanut AIKAA, jonka hintaa on mahdoton määritellä. Vaikka eletään nyt kaikilla mittapuilla köyhyysrajan alapuolella, ei oma olo tunnu mitenkään erityisen köyhältä, pikemminkin pienituloiselta. Menoista on karsittu oksat pois ja pala latvaa, mutta silti koen, että ruuvissa olisi ollut vielä kiristämisen varaa. Todennäköisesti olisin elänyt vielä säästeliämmin, sikäli mikäli olisin ollut Kerstin kanssa kotona pitempään.

Hoitovapaa-ajalle laatimani budjetti on pitänyt hyvin, joskin käyttötilillä tällä hetkellä lepäilevä rahasumma ei herätä suurta hilpeyttä. Hetki sitten tein myös yhden arvokkaamman hankinnan (postailen aiheesta myöhemmin) säästötililtä nostetuilla rahoilla. Muuten edellämainittu tili on pysynyt koskemattona, ja säästöönkiin on kertynyt kolikoita parinsadan euron edestä.

Asuntolainaa olen lyhentänyt normaalisti alkuperäisen maksuohjelman mukaan (siitäkin olisi varmasti saanut maksuvapaata pankin kanssa neuvottelemalla), samoin muut asumisen kiinteät kulut (yhtiövastike, lämmitys/käyttösähkö ja vesi) sekä puhelin- ja nettimaksut ovat pysyneet ennallaan. Asuntolainan lisäksi mulla ei ole muita käyttöluottoja tai osamaksuja.

Ja sitten pitkä lista kaikesta siitä mistä pihistetään:

Vakuutukset:
Kilpailutin koti-, tapaturma- ja autovakuutukset jo ennen hoitovapaan alkua. Autovakuutuksen vuosimaksu tipahti yli 100 €:lla ja mun ja lasten tapaturmavakuutukset kuittaan asuntolainasta/säästöistä kertyvillä OP-bonuksilla.

Autoilu/matkustus:
Olen vähentänyt oman auton käyttöä huomattavasti, tankillinen bensaa riittää parhaimmillaan yli kuukaudeksi kerrallaan. Oon onnistunut välttämään pieniä turhia kaupunkiajoja ja keskittämään asiointeja useaan paikkaan silloin, kun käytän autoa. Eniten bensaa kuluu kaukana asuvien sukulaisten luona kyläilyyn ja muihin pitkän matkan ajoihin.

Ruokakulut:
Viimeistään nyt hoitovapaan aikana minusta on kuoriutunut varsinainen tarjoushaukka! Suunnittelen ostoksia ja viikon ruokalistaa tarjoustuotteiden pohjalta, ja suuntaan lenkkarit sen marketin nurkalle, mistä milloinkin halavalla saa. Ostan kalliimmat tuotteet, kuten juuston ja lihan, pääsääntöisesti tarjouksesta. Tarjousten seuraamisen lisäksi tiedän myös, mistä marketista kannattaa ostaa arjessa jatkuvasti käytettävät tuotteet (esim. lemppariruisleivän hinta vaihtelee 2,05 € ja 2,75 € välillä) ja hyödynnän -30% ja poistuvien tuotteiden edullisia hintoja. Leikkeleitä, kalliimpia vihanneksia ja "höttöruokavälipaloja" tulee ostettua harvemmin. Huojennusta ruokalaskuun on tuonut myös Kerstin siirtyminen korvikkeesta tavalliseen maitoon.

Lehtitilaukset:
Lopetin kaikki lehtitilaukset (päivälehden ja muutaman aikakauslehden) laskutuskauden loppuun. Osa lehdistä tulee vieläkin, mutta ne on maksettu ennen hoitovapaalle jäämistä. Tykkään lukea perinteistä paperiversioita, nettiin päivittyviä uutisia en jaksa selailla. Olin muutaman viikon ilman päivälehteä, mutta ystävänpäivätarjouksena meidän iskä tilasi kuukauden ilmaiseksi ja sen lisäksi neljä ylimääräistä kuukautta reilulla alennuksella. Kiitos siitä! Tilaan normaalistikin päivälehden ja aikakauslehdet edullisissa tarjouspätkissä, jolloin ne kopsahtavat postilaatikkoon huomattavasti normaalia halvemmalla.

Lasten vaatteet:
Lastenvaatehankintoja on tullut tehtyä niukanpuoleisesti ja nekin harvat olen ostanut muutamalla eurolla kirpparilta. Viiville hankin kolmet uudet kengät: tennarit 20 € ja lenkkarit 30 € (-50% alennuksella) ja talvikengät ensi vuodelle 25€ (-50 % alennuksella). Itselle olen ostanut yhden kolmenkympin takin ja pari peruspaitaa ja leggarit Lidlistä (yht. 24€).

Hiukset:
Kävin parturissa viimeksi vuosi yli vuosi sitten (sen oon näkönenki!). Myös edellisestä kotivärjäyssessiosta on kulunut reippaasti aikaa, joten kuontalo kaipaa kipeästi pientä fiksausta. Viivin hiuksissakaan ei oo paljon kehumista, likipitäen persposkia hipova takkupesä kaipais ronskia katkaisuhoitoa.

Nettitilaukset:
En ole tilannut kevään aikana netistä mitään. Tykkään lukea, ja normaalioloissa tilailen silloin tällöin luettavaa itselle ja lahjakirjoja (kummi)lapsille nettikirjakaupasta. Muuten tilaan netistä lähinnä vain joululahjoja, sekä satunnaisesti lisäravinteita, urheiluvaatteita tai sisustusjuttuja/tekstiilejä kotiin, joten mistään suurestä "luopumisesta" ei ole kyse. Nyt tosin huomasin, että gerbiilien ruokaa saa netistä paljon halvemmalla kuin lemmikkikaupoista, joten teen ehkä poikkeuksen ja laitan tilauksen menemään! :D

(Lisäravinteet:)
Magnesium-, omega-, ja monivitamiinikapselit loppuivat purkki kerrallaan, enkä nuukuuksissani hankkinut lisää. Vikatikki! Sain seurakseni pitkään poissaolleen päänsäryn ja juoksulenkkien/raskaiden treenien jälkeisen lihasjomotuksen, joten marssin kiltisti kaupan lisäravinnehyllylle hakemaan lisää nappuloita. Itella ainakin tuo sitraattimuotoinen magnesium taitaa olla ihan ehdoton, käytön lopettaminen tuntuu näköjään välittömästi särkynä lihaksissa ja nivelissä.

Verot:
Ilmoitin verottajalle arvion tämän vuoden tuloista, ja hain erillistä verokorttia etuutta varten. Kotihoidontuesta maksetaan automaattisesti vähintään 20 pinnaa veroja (ja mahdollinen ylimaksu palautetaan seuraavan vuoden verotuksessa), mutta nyt kun lasketutin verot todellisen arvion mukaan, veroprosentti putosi monta pykälää alemmas ja kuukausittain käteen jäävä summa on hieman suurempi.

Tilpehööri:
Oon jättänyt "voi miten ihana, tää ois kiva"-aihealuuen materiaalin kauppaan. Olen myös tarkoituksella vältellyt menemästä sellaisiin liikeisiin tai kauppojen osastoille, joista kaikkein varmimmin tarttuu mukaan jotain ennaltasuunnittelematonta.

Siinä kaikki mitä äkkiseltään tuli mieleen, oliskohan vielä jotain muuta... Nuukailu yhden tienaajan taloudessa on niin arkipäivää normioloissakin, että pitää oikeen erikseen miettiä mikä kaikki on pennin venytystä ja mikä perussettiä! :D

Ja sitten on törsäyslistan vuoro, onneksi tämä jäi edellistä lyhyemmäksi:

Kasvohoito:
Sain serkulta (kiitos vaan Laura) käyttämättä jääneet lahjakortinrippeet kauneushoitolaan. Sopivasti sisko saapui pitkästä aikaa kyläilemään, patisti "täyshoitoon" ja tarjoutui vielä huolehtimaan Kerstistä sillä aikaa, kun itse makaan hemmoteltavana kauneushoitolan tuolissa. Jaa niin jäikö mulle vaihtoehtoja? :D

Ravintolaruoka:
Ollaan Viivin kans ostettu kaupasta herkkuja ja muuta höttöä silloin tällöin ja käyty muutaman kerran kaupungilla syömässä -edullisesti lounasaikaan-, mutta kuitenkin.

Kodinkoneet:
Satsasin keväällä laadukkaampaan astianpesukoneeseen. Takuu korvasi hajonneen koneen ostohinnan suuruisen summan (olisin saanut siisa samanlaisen koneen tilalle), mutta iskin tiskiin nipun seteleitä ja kannoin naapurin äijien kanssa kotiin arvokkaamman (ja toivottavasti myös kestävämmän) masiinan.

The Löydöt:
Oon myös tenhyt kirpparilta muutaman ei-niin-välttämättömän-mutta-kun-mä-haluan löydön ohi budjetin tai niukinnaukin sen sallimissa rajoissa. Koska mä voin.

Eniten harmistusta on tuottanut matkustamisesta tinkiminen. Tai ei itse matkanteko, vaan kaukana asuvien tärkeiden ihmisten tapaamisten vähyys. Suomen sisällä liikkuminen ei ole ihan halpaa lystiä, ja kyläilyreissuja on pitänyt rajoittaa tiukkojen aikojen vuoksi. 

Toinen arjessa tympäisevä asia on se, etten malta ostaa kallista (ja hyvää!!!) lihaa/kalaa/kanaa. Oon ihan armoton lihansyöjä ja seuraavan tilipäivän koittaessa aion ensitöikseni tilata ravintolasta herkullisen mehevän viidenkilon lankkupihvin! Seuratkaan niitä jättiläismäisiä hiilijalanjälkiä, niin tiedätte minkä raflan valitsin. ;)

Muuten rahan rajallisuus ei ole tuottanut suurta ahdistusta ja päänvaivaa. Rahanpuutteen voivottelun ja kotona makaamisen sijaan olen nauttinut pikkupirpanan kanssa vietetystä ajasta ja keksinyt paljon ilmaista, halpaa ja kivaa tekemistä. Siinäpä aihe seuraavalle postaukselle! 


Millaisia valintoja/karsimisia teidän perheessä on tehty lasten kotihoidon tai muun tulotason heilahduksen vuoksi?

Vastailen mielelläni aihealueeseen liittyviin kysymyksiin!





14 kommenttia:

  1. Suuri kunnioitus pihistyksellesi. Mulla olisi paljon opittavaa, olen hyvin leväperäinen rahankäytön suhteen ja yritykseni kariutuvat kerta toisensa jälkeen kaikenlaisiin mukapakkoihin ja spontaaneihin haluihin, sekä laiskuuteen jaksamattomuuteen tehdä ruokaa . Mutta yksi iso asia on saavutettu, luovuimme talvella toisesta autosta. Ja lehtitilaukset olen lopettanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos! Auto on kyllä sellainenkin rahareikä, pitäis oikein joskus laskea, paljonko pelkkä ylläpito maksaa vuodessa (huollot, katsastus, vakuutus, renkaat). Täällä "maalla" se on kuitenkin melkein pakko olla, kun julkinen liikenne on aika olematonta varsinkin tuonne maakunnan suuntaan. Ja itellä auto on sedan-mallinen matkailuauto, jonka peräloosterista löytyy kaikki uimarenkaasta luistimiin. :D Koskaan ei tiedä milloin talvi yllättää. Tai kesä. :)

      Oon vähän kyhäillyt sellaista säästämis/taloudenhallinta-aiheista juttusarjaa, jossa käsittelisin noita juttuja vähän perusteellisemmin kuin vain pelkkinä yksittäisinä säästöjippoina. Tässä vaiheessa kirjoitteluun jäävä aika on kuitenkin melko rajallista tuon innokkaan pikkukiitäjän kanssa. Haluaisin kirjoittaa jutut ajatuksella ja huolella, enkä suhaista vaan jotain sinnepäin. :D Mutta ehkä palaamme aiheen tiimoilta vielä tulevaisuudessa.

      Mutta tsemppiä sulle! Pienet purot, pienet purot. ;)

      Poista
  2. Hienosti olet kyllä suunnitellut ja toteuttanutkin vähemmällä pärjäämisen, tässä olisi itselle kovasti opettelemista!

    VastaaPoista
  3. Hienosti suunniteltu ja oon samaa mieltä tosta ajan tärkeydestä! Meillä on kahden aikuisen perhe, mutta se on ihan sama mitä tienaa, jos ei ole jotain järkeä rahan käytössä. Onneksi meilläkin budjettien laatiminen auttaa ja pennit venyy ihmeellisesti sellaisiinkin asioihin, joihin kuvittelin, ettei rahaa olisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Riina.
      Olen samoilla linjoilla kanssasi, hyvin tienaavat ihmisetkin saavat rahansa sotkettua mitä epämääräisempiin turhakkeisiin, ja sitten loppukuusta väsäillä ruokaa ketsupista ja jääkaapin valosta. XD

      Poista
  4. Sulla on kyllä valtavan hyvä itsekuri, kadehdin sua. Itsenikin pitäisi säästää menoissa, mutta jotenkin se tapojen muutos on niin vaikeaa. Mutta ehkä sitten onnistun, jos tulee totaalisen pakko. Eikä tuollaisessa rahankäytössä ole kyllä mitään vikaa, vaikka sitä rahaa tulisi vähän enemmänkin, jos kerran vähemmälläkin toimeen tulee. Arvostan kyllä sua suuresti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Tuija, kiitos ihanasta kommentista! <3

      Mun itsekuri pelittää ehkä näissä raha-asioissa, mutta levahtaa sitten jossain muualla... Mitä luulet pysyykö mulla "vierasvaraherkut" iskemättöminä kaapissa? Juu ei. Oon joskus ostanu jemmaan sitruunavohveleita, joista en tykkää, mutta syönyt nekin heikolla hetkellä! XD

      Poista
  5. Meillä on taloudessa työssä käyvä iskä mutta kyllä yli vuoden hoitovapaa on alkanut tuntua kukkarossa.. Oon ollut kotona ja välillä osa-aikaisesti töissä nyt viitisen vuotta eli esikoisen syntymästä ja pikkuhiljaa sitä on alkanut tietämään ne parhaat tarjoukset ja mitä mistäkin kaupasta kannattaa hakea :) Jonkun verran ostan kirpparilta mutta usein laadukkaita (varsinkin ulkoiluvaatteita) saa alennuksesta uutena miltei samoilla hinnoilla kuin käytettyinä. Normaalisti käyn 2-3 krt vuodessa kampaajalla mutta nyt edellis kerrasta on vierähtänyt sen verran että palasin vanhoille teille (vaikka vannoin ettei enää..) ja leikkasin itse hiukset :D ihan jees jälkeä, ei siinä mitään mutta värikin olis kiva mutta kynnys alata värjäämään itse aika korkea. Että lomarahoja odotellessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan varmasti noinkin pitkä kotonaolo tuntuu ja näkyy arjessa ja valinnoissa. Ja tuo on kyllä totta: Nykyään merkkiulkovaatteista pyydetään käytettynä aika tähtitieteellisiä hintoja, vaikka niissä olisi kulumaa ja tahroja. Mä myös ostan usein kauppojen alennusmyynneistä ulkovaatteita ja kenkiä seuraavalle kaudelle.

      Mä taas uskallan värjätä hiukset itse, mutta saksilla en lähtis sohimaan. XD

      Mukavaa kesää teidän perheelle! :)

      Poista
  6. Ihana postaus! Mutta täytyy sanoa, että ei siinä köyhyysrajan alapuolella elämisessä hirveästi vaikeeta ole, jos on jo säästöjä ja niin edelleen.. :/ olispa mullakin! Ihana kuitenkin että olet saanut hyvin budjetoitua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on se onni, että rahankäyttöä on opetettu pienestä pitäen, ja ehkä säästäväisyys on ollut itelle jotenkin luontainen ominaisuus. Oon aina laittanut osan tienesteistä (viikko-, synttäri-, kesätyö-, lapsilisä- ja palkkarahoista) säästöön. Tämä puolen vuoden hoitovapaa on ensimmäinen pitempi ajanjakso aikuisiällä, kun en oo säästänyt muuta kuin kolikoita :D.

      Mulla on ollut onnea, kun sain melkein heti ekan lapsen äitiysloman jälkeen vakituisen työpaikan, ja oon ehtinyt tehdä töitä (+säästää ja tuhlata) tässä välissä 8 vuotta. :) Kaikilla ei käy yhtä hyvä tuuri, on työttömyyttä, sairasteluja yms. juttuja jotka tekevät ikävästi lovea lompakkoon.

      Huoletonta kevättä sinulle ja kiitos kommentista. :)

      Poista
  7. Todella ihana kirjoitus ja voi miten omaat hyvän itsekurin! Olisi kiva kuulla minkälaisia ruokia olet tehnyt tänä tarkan euron aikana. Vaikka meillä ei vielä ole lapsia (toivottavasti pian olisi) oli tämä niin silmiä avaava kirjoitus. Olen jo säästötilin avannut, johon siirrän joka kuukausi vähän rahaa jemmaa mahdollista äippälomaa/hoitovapaata varten :)
    Ihanaa kevään jatkoa koko perheellesi! :)
    Ellen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ellen!
      Hienoa että mietit ja varaudut mahdollisesti tulevaan elämänmuutokseen hyvissä ajoin. Muutama sivuun siirretty kymppi kuussa on jo aika suuri summa vuoden tai parin päästä, eikä välttämättä tunnu tavallisen työssäkäyvän ihmisen sen hetkisessä arjessa suureltakaan luopumiselta.

      Meillä ollaan syöty tavallista ja edullista kotiruokaa. Olen vähän laiska arkikokki, ja teen usein suuren satsin ruokaa kerralla, jota sitten tuhotaan seuraavat pari-kolme päivää. Viivi syö koulussa lounaan, eikä moiti vaikka kotona on kahtena peräkkäisenä iltana samaa ruokaa. Kerstille oon tehnyt pääosin kaikki suolaiset ruuat ja soseet valmiiksi pakastimeen, toki nyt jo syö kutakuinkin samaa ruokaa kuin me.

      Ruokalistalla on ollut mm. keitot (jauheliha, nakki, kana), kinkku/broiler/kalkkunakiusaus, omatekoiset lohkoperunat/kaupan ranskikset+lihapullat/kalapuikot, risotot ja muut pataruuat, makarooni-jauhelihamössö, perunat ja (jauhe)liha/nakkikastike. Eli aikalailla perussapuskaa. Itelle oon tehnyt jotain erikoisempia lihakasvissotkuja, hernaria ja kaalipataa, mutta muita en oo pakottanut syömään niitä. XD

      Käytän edullisia pakastekasvissekoituksia ja lihan ostan usein tarjouksena isona köntsänä, paloittelen, haudutan ja pakastan osan sopiviin annoskokoihin lisättäväksi keittoihin/kastikkeisiin. Salaattiosasto on jäänyt varsinkin sydäntalvella hintummaksi kalliiden kilohintojen vuoksi, silloin syötiin enemmän porkkanoita ja halpoja vihanneksia.

      Välipaloina syödään ihan perusleipää, karjalanpiirakkaa, hedelmiä, muroja, jogurttia/rahkaa jne. Itselleni keittelen aamuisin puuron, samoin Kersti syö ihan tavallista ryyneistä keitettyä puuroa, eikä kalliita vauvojen jauhe- tai valmispuuroja, joissa on ihan törkeä kilohinta. Lisään sekaan maitoa(aiemmin korviketta), marjoja tai hedelmäsosetta.

      Toivon että toive vauvasta toteutuu, oikein ihanaa kesää myös sinulle. :)

      Poista