lauantai 12. maaliskuuta 2016

Kato juippi tää on nykyaikaa



Täysin itsestäni riippumattomista syistä olen nyt älypuhelimen omistaja. 
Tai ehkä pikemminkin haltija, koska en ole maksanut rakkineesta pennin latia. (Lasku tulee perästä??) Tähän asti meidän taloudessa ei ole ollut ainuttakaan aifounia tai aipädiä, karvalakkimallin nokialainen taskussa ja perusläppäri olohuoneen nurkassa vain. Vanhassa puhelimessani oli sellainen huippuominaisuus, että se sammui aina kun joku soitti, eli puhelut jäivät melko lyhyiksi. Muutenkin oon ollut puhelimenkäyttäjä mallia joskus ja jouluna: luuri saattoi unohtua päiväksi tai yöksi autoon tai sammuneena laukun pohjalle. Kukaan lähiomaisista ei ole koskaan huolissaan, vaikken vastaa muutamaan päivään puhelimeen.

Tarinahan meni sillai kivasti, että siskonplikka oli ostanut uuden sykemittarin, joka ei puhunut samaa kieltä puhelimen kanssa, jonka vuoksi (ja ehkä vähän muistakin syistä) hankki uuden vekottimen ja tyrkkäsi entisen luurin mulle. Väkisin. En halunnut. Hän pakotti. Vastustelin kaikin keinoin. Hävisin taistelun. Vanhasta puhelimesta sammutettiin virta viimesen kerran ja palvelukseen astui uusi ehompi kilpailija. Kyynel.

Oma suhtautuminen hipsuttelulaitteisiin on ollut vähintäänkin penseä. En oo kokenut tarvitsevani taskussa kulkevaa nettiä ja jatkuvia ilmoituspiippailuja. Muutaman päivän henkkohtkäyttökokemuksen jälkeen:

Hermot menee:
- Netin selaamiseen. Kokeilin kerran. En tykkää enkä käytä. Surffailen netissä ja kirjoitan blogia jatkossakin koneella.
- Whatsapp: Monta kertaa päivässä pimpottelevaan puhelimeen alkaa mennä hermo. Onneksi on mykistystoiminto. Ja virtanappi.
- Facebookiin. En oo tottunut käyttämään kodin ulkopuolella, enkä halua että puhelin kilikuttaa kylillä kulkiessani ja kertoo kuka tykkää kenestäkin. Eli en käytä sovellusta puhelimessa.
- Sport Trackeriin: Joka näytti juoksulenkin jälkeen nollanollaa vaikka lähtiessä tarkistin että käynnissä on. Saattaa olla käyttäjäkohtainen ongelma... Mut ärsyttää kaikki mikä ei toimi vaikka pitäs ja luulis.

Iloa tuottaa:
- Spotify. Lenkkiseuralainen, jippajee! Ostin oikeen kuulokkeet tätä varten.
- Puhuminen handsfreenä. Tätä toimintoa en aiemmin käyttänyt, kun puhelin piti olla aina puhumisen aikana laturissa pysyäkseen päällä. Kuulokkeissa on mikrofoni, joten nyt voin tehdä lenkkitreffejä puhelimitse vaikka kenen kanssa. Tai voin kutoa samalla kun puhun. Jee!
- Tarvittavan tiedon etsiminen netistä "tien päällä". Ehkä. En oo vielä tarvinnu. :D Mut jos joskus tarviin ni kait se on ihan kätevä.
-Whatsappiryhmät. Tehtiin meidän perheen sketsihahmojen kanssa oma ryhmä, ja het oli hauskaa. :D Todettiin, että täähän yhdistää meitä perheenä niinku norovirus aikoinaan!
- Kamera. Järkkäri on kieltämättä hippsen moholo kuljetettava takin taskussa, ja jää siitä syyste usein kotiin.
- Tinderi. Varsinkin kun sisko hoiti asennuksen ja naputti matchejä mun puolesta. Se on enempi huolissaan mun sinkkuudesta ja varattuna naisena kiinnostuneempi tinderistä kuin minä itse! Ajattelin että vois hoitaa kaikki alkukeskustelut ja käydä vaikka ekoilla treffeillä tsekkaamassa tapaukset ennen mua. Miesmaku johon voin luottaa! :P

Ja lopputulema älyluurista: Tuskin kasvaa kiinni käteen. 
Eilenkin kävin kaupassa ilman puhelinta niinkuin usein muilloinkin. Edelleen helppoa sammuttaa puhelin vaikka viikoksi ja paeta maailmaa nettiyhteyksien ulottumattomiin. Tykkään touhuta ja liikkua ilman jatkuvia keskeytyksiä ja olla omissa oloissani silloin kun tahdon. Miks pitäis olla koko ajan tavoitettavissa, varsinkaan jos ei satu olemaan mikään pääministeri?


Mihin kaikkeen sinä käytät puhelinta/älylaitetta?
 Kuinka riippuvainen olet siitä?


6 kommenttia:

  1. Itsekään en oikein ole sinut minkään älypuhelimien kanssa. Raskausaikana olisi pitänyt lähettää teinille älypuhelimesta bussilippu. Tuli paniikki-itku, kun se oli niin hankalaa. Tyttö miltein myöhästyi bussista, mutta onneksi lopulta jotenkin sain senkin hoidettua. Oma puhelimeni on varmaan se kaupan halvin. Se jolla voi soittaa ja lähettää tekstiviestejä... Jätän myös herkästi puhelimen kotiin, tai sitten en vaan aina jaksa vastata. Sähköpostilla saa mut varmaan helpommin kiinni, kuin puhelimella. Toivottavasti kuitenkin tulet pian sinuiksi uuden puhelimen kanssa ja saat siitä kaiken ilon irti! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pientä hermoilua ja opettelua tää on! Kiva kuulla, että vielä on muitakin perinteisen puhelimen käyttäjiä! :D

      Poista
  2. Myönnän olevani aika ns. Riippuvainen siitä että saan yhteyden läheisiin päivittäin.
    paljon laitan viestä ja kuvia kavereiden kannsa, mutta muuhun puhelinta käytän aika vähän.
    jonkun verran fb, Iltalehti, aamulehti selailuun mutta eniten whatsuppaamiseen:)

    En ehkä voisi olla 2 vuorokautta pidempää ilman puhelinta:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jups, nuo on vähän tuollaisia tottumiskysymyksiä... itekin avaan tietokoneen aamulla ja tsekkaan tietyt sivut aamupäivän aikana, mutten kaipaa konetta jos en oo kotona. :D

      Poista
  3. Muista painaa sport trackerissa se "aloita harjoitus" tai joku semmone ja jos haluat samalla kuunnella musaa, ni paina siitä alhaalta jeskeltä, että pääset takasin alotusnäyttöön sulkematta trackeria :D t. Tekninen tuki

    VastaaPoista