sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Mitä kuuluu hoitovapaabudjetille?



Tammikuun alussa ynnäilin pennosia ja suunnittelin budjetin tälle puolen vuoden hoitovapaa-ajalle.  
80 € viikossa on riittänyt tavallisiin ruoka- ja taloustavaraostoksiin pääsääntöisesti hyvin, joinakin viikkoina rahaa on jäänyt jopa jonkin verran käyttämättä. Omat lääkkeet, tankillisen bensaa, kahden lapsen leffaliput ja muutaman yksittäisen ostoksen olen tehnyt ohi budjetin. Niin ja tietysti astianpesukoneen!

Käytännössä homma on mennyt niin, että olen nostanut maanantaisin käteisenä 80 €:n viikkorahan ja suunnittellut sitä mukaa viikon ostokset. Tämä "tilipäivä kerran viikossa" on toiminut tosi hyvin ja aionkin jatkaa valitsemallani tiellä myös hoitovapaan jälkeen, ehkä hippasen rennommalla viikkosummalla. Jeah.

Tammikuun kulutus (kaikki kaupasta ostettava) oli 404,98€, josta:
ruuan osuus 186,03 €
vauvan ruuat 69,03€
vaipat 14,49€
omat/lasten vaatteet 46 €
taloustavara 36,58 €
muut 52,85 €.

Kokonaisuudessaan tammikuu oli reippaasti ylijäämäinen kirpparituotoista ja säästöporsaan tyhjentämisestä johtuen, tosin ilman niitäkin oltais juuri ja juuri plussalla. Kolikoita kertyi säästöön (tällä yksinkertaisella konstilla) n.55 €:n edestä, eli samalla tahdilla vuodessa saisi kasaan n. 660 €! Siirsin myös osan kirpparituotoista säästötilille.

Kodin raivaus, konmarittaminen, tavaroiden myyminen kirpparilla ja tämänhetkinen tiukka talous ovat vaikuttaneet omaan ostokäyttäytymiseen enemmän kuin osasin kuvitella! Oon aina ollut harkitseva kuluttaja, tehnyt tuotevertailuja (jopa ärsyttävyyteen asti) ennen ostopäätöstä  ja pyrkinyt välttämään heräteostoksia, mutta nyt on kiristelty nuukailuruuvia oikein huolella! Aikaisemmin ostin tarvitsemiani asioita suunnilleen sitä mukaa kun ne tulivat mieleen ja käytin rahaa sillai harkitsevan rennosti: Poikkesin kaupunkireissulla asioidessani lounaspaikkaan syömään, vaikka kotona olisikin ollut syötäväksi kelpaavaa edellispäivän murkinaa tai ajelin autolla ihan vain ajelemisen ilosta, katselin maisemia ja kuuntelin musaa. Nyt käyn harvakseltaan paikoissa, joista on houkutus ostaa jotain kiinnostavaa ja ihanaa ilman varsinaista tarvetta. Teen enemmän tietoisia valintoja ja vähemmän ostoksia fiiliksen mukaan.

Asunnosta ulos kannetun tavaran määrä on ollut jotain aivan järkyttävää, ja toisaalta tyhjenevien hyllyjen ja vapautuvan kaappitilan myötä henki kulkee paremmin. Tavaroita (siis muita kuin kuluvia) hankkiessani mietin tarkemmin sen käyttöikää, esimerkiksi millä todennäköisyydellä tosi kiva sisustustilpehööri päätyy kirpparikuormaan parin vuoden kuluessa.

Tiukka talous rajoittaa elämää jonkin verran, mutta onneksi moni arkinen lempparijuttu on ilmaista tai vähintäänkin kohtuuhintaista, joten "kaikesta kivasta" ei oo tarvinnut luopua. Liikunta ja ulkoilu, kirjojen lukeminen, käsityöt, ystävien luona kyläily/juttelu puhelimessa tai netissä, bussilla huristelu pitkin kaupunkia, naapureiden kanssa kahvittelu ja bloggailu on arkea piristäviä ja helposti toteutettavia hommeleita tässä elämänvaiheessa.

Rahojen laskeminen ja jatkuva suunnittelu tympii välillä, mutta tilanne on helppo hyväksyä kun se on oma valinta ja vain muutaman kuukauden välivaihe äitiysloman ja töihinpaluun välissä. Jemikseen tätä aikaa varten säästetty raha tuo huolettomuutta, mutta yritän kikkailla mahdollisimman pitkään niin, ettei sieltä tarttisi lohkasta euroja ainakaan arkipäivän kulutukseen. Pitempiaikaisena, pysyvänä tilana ja ilman säästöjä tällainen taloustilanne saattais olla todella stressaava.

On myös ollut mielekästä huomata, ettei oma onni ole juurikaan siitä kiinni, pystyykö toteuttamaan materiaaliin liittyvät halut ja tarpeet. Haluaisin ja tarvitsisin uudet toppavaatteet, talvimallin juoksuhousut, sykemittarin, uuden keittiön lampun ja olohuoneen maton ihan vain muutamia mainitakseni. Ihan huikeeta huomata, kuinka levollinen ja tyytyväinen oma olo voi olla, vaikka jotain puuttuu. Näinkin on hyvä.

Näin on hyvä.

4 kommenttia:

  1. Oon kans tässä pikkuhiljaa miettinyt omaa rahankäyttöäni. Viime vuoden puolella otin käyttöön(oikeen paperiversion!) kukkaron herraksi-kirjanpitolomakkeen. Se on saanut kyllä tajuamaan miten typeriin juttuihin sitä menee aika paljonkin rahaa, vaikka ne sillä hetkellä tuntuukin pikku summilta. Ja sit se hirvitys oli tupakointi x( vielä kun mieskin polttaa, niin se on jo kuukaudessa tajuton summa! nyt molemmat on ollut kuukauden tupakoimatta ja yhtään ei oo vatuttanu lopettaminen. Monet sanoo ettei se kuitenkaan lompakossa näy vaikka lopettaakin, niin kyllä se näkyy, ainakin meillä.
    Niin ja sitten sulta apinoin tämän käteisen viikkorahan käytön. Toimii!
    -henna-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kommentista! Kukkaron herraksi-lomake on tosi hyvä ja samoilla sivuilla on muutenkin hyviä vinkkejä rahankäyttöön.

      Mä en oo koskaan polttanu, enkä edes hinnankorotusten myötä tiedä tarkalleen, paljonko aski maksaa, mutta voin vain kuvitella miten paljon käryyttämiseen menee rahaa kuukausi- tai vuositasolla. Hienoo jos ootte pystyny lopettamaan, säästetty raha ei varmaan ainakaan vähennä motivaatiota...? :D

      Kiva kuulla että oot myös todennu viikkorahasysteemin toimivaks! Itellä ei oo vielä kokemusta kovin pitkältä ajalta, mutta ainakin näin parin kuukauden jälkeen tuntuu simppeliltä hommalta. :)

      Poista
    2. Yksi aski maksaa n.5.50-6.50€ ja kahelta kun päivässä meni toista askia.. HUH. Mulla ja miehellä suurin motivaattori on ollut tuo raha (..mitäs siitä terveydestä:D)

      Poista
    3. Jos laskee, että polttaa askin päivässä, niin vuodessa tupakointiin kuluu n. 2190€!!! Onhan se aikamoinen kasa rahaa!

      Poista